Apurahat ja residenssipaikat Tiede Family language policy and actual language use in Finno-Ugrian minority situations – symposium Wienissä elokuussa 2020 Päähakija FT Edygarova Svetlana ja työryhmä Hankkeen jäsenet Ryhmän muut jäsenet: Edygarova Svetlana, Kovács Magdolna Myöntösumma 8300 € Tukimuoto Yleinen rahoitushaku Alat Kielentutkimus Myöntövuosi 2019 Jos omistat hankkeen, voit kirjautua sisään ja lisätä hankkeen tietoja. Kirjaudu sisään Jaa: Takaisin apurahalistaukseen Tässä projektissa edistetään sosiolingvististä tutkimustyötä, jonka avulla analysoidaan ja kuvataan Venäjän ja Euroopan suomalais-ugrilaisten kielten käytön muutoksia, jotka ovat tapahtuneet viimeisten 10 vuoden aikana. Projektissa pohditaan, miten globalisaatio ja sosiaalipoliittiset kriisit, esim. maahanmuuttokriisi, ovat vaikuttaneet vähemmistökielten käsittelyyn. Venäjällä on tapahtunut suuria Venäjän vähemmistökieliä koskevia muutoksia. Muun muassa ei-venäläisten kielten opetusta koskevat säädökset ovat muuttuneet: vähemmistökielten pakollinen opettaminen lakkautettiin vuonna 2018. Näiden muutosten lisäksi Venäjällä rajoitetaan kontakteja ulkomaalaisten tutkijoiden kanssa vuoden 2019 uusien asetusten perusteella. Tällä hetkellä ei ole kansainvälisiä tutkimusryhmiä eikä tutkijoiden verkostoja, jotka seuraisivat tilannetta. Tämän symposiumin päätavoite on koota yhteen tutkijoita Euroopasta, Venäjältä ja muualta, jotta voitaisiin perustaa verkosto ja analysoida yhteisvoimin viimeaikaisia tapahtumia ja niiden seurauksia. Projektin yhteydessä järjestetään symposiumi 13. Kansainvälisessä suomalais-ugrilaisessa kongressissa (Wien, 16–21.8.2020). Loppuraportin tiivistelmä Family language policy and actual language use in Finno-Ugrian minority situations -symposiumi järjestettiin 24.8.2022 Wienin yliopistossa 13. Kansainvälisessä Suomalais-ugrilaisessa kongressissa (CIFU XIII, Wien, 22–26.8.2022). Alkuperäisen suunnitelman mukaan kongressin ja symposiumin piti toteutua elokuussa 2020, mutta COVID-19 pandemian takia tapahtuma siirrettiin kahdesti. Venäjältä ilmoittautuneista monet jäivät osallistumatta kongressiin ja myös symposiumiimme Venäjän Ukrainaan hyökkäämisen takia. Symposiumiin osallistui lopulta yhteensä kahdeksan ihmistä. Symposiumin päätarkoitus oli tuoda esille suomalais-ugrilaisten kielten muutoksia, jotka tapahtuivat Venäjällä ja Euroopassa viimeisen 10 vuoden aikana. Mainitusta syystä tämä tavoite toteutui alkuperäissuunnitelmaa hieman rajoitetummassa muodossa. Symposiumiesitelmissä ja keskusteluissa pohdittiin muun muassa sitä, minkälaisia muutoksia tapahtui saamelaisten kieliyhteisöissä ja miten Venäjän vähemmistökieliä koskeva vuoden 2018 opetuslain muutos vaikutti marin, udmurtin ja mordvalaisten kielten opetukseen peruskouluissa. Virallisten lakien seuraamusten lisäksi pohdittiin myös sitä, minkälaista kielipolitiikkaa vanhemmat toteuttavat monikielisissä perheissä, koska vähemmistökielen käyttö perheessä on oleellinen tekijä kielen säilymisen kannalta. Esimerkkitapauksina käsiteltiin Suomessa asuvien unkarinkielisten vanhempien kielipolitiikkaa perheessä. Symposiumissa keskusteltiin myös udmurtin kieli-ideologeista, jotka vaikuttivat Neuvostoliitossa totalitaarisen vallan aikana 1920- ja 1950-luvuilla ja jotka vaikuttavat nykyään sosiaalimediassa. Muina kuin omana symposiumipäivänä symposiumimme osallistujat kävivät muita esitelmiä kuuntelemassa, erityisesti sellaisia sosiolingvistisia esitelmiä, jotka olivat aihepiiriltään lähellä oman symposiumimme aiheita. Takaisin apurahalistaukseen