Apurahat ja residenssipaikat

Tiede

End of the World Narratives and Discourses in Modernity -väitöskirja

Hakemuksen tiivistelmä

Väitöskirja lähestyy modernin ajan maailmanloppu-uskomusten hajautunutta ja monipuolista kenttää poikkitieteellisesti myytti- ja kulttuurintutkimuksen sekä sosiologian teorioiden kautta. Neljän seuraavan vuoden aikana englanniksi kirjoitettava väitöskirja tutkii nykypäivän eskatologisten visioiden tarinallisuutta ja kieltä, jolla näitä vahvasti symbolisia kertomuksia välitetään eteenpäin. Artikkelimuotoinen väitöskirja käsittelee neljässä osassa eri maailmankatsomusten tulkintoja lopunaikojen läheisyydestä. Maailmanloppukertomusta välittävät omalla tavallaan eteenpäin muun muassa kristillisen apokalyptismin perinne, uushenkisyys, salaliittoteoreettisuus, tiede, politiikka, ympäristöaktivismi ja populaarikulttuuri. Ydintuho ja ilmastonmuutos ovat 2000-luvun hallitsevat uhkakuvat, mutta niidenkään merkityksiä toisintavat narratiivit eivät välttämättä pääse yksimielisyyteen siitä, millainen maailmanlopun "loppu" on – tai edes siitä, mikä on se "maailma", joka on loppumassa. Tutkimus paneutuu täten myöhäismodernin ihmismielen myyttiseen, posthumanistisesti orientoituvaan ajatteluun, joka heijastaa suurimpia toiveitamme ja pahimpia pelkojamme verkottuneessa ja ristiriitojen repimässä globaalissa yhteiskunnassa. Kamppailevat kertomukset sijoittuvat pitkään historialliseen jatkumoon, mutta moni niiden ominaispiirre on myös muuttanut muotoaan tai syntynyt vasta modernisaation ja antroposeeniksi nimetyn ajan myötä.

Hanke on tuottanut uutta tietoa salaliitto- ja maailmanloppudiskursseista modernien myyttien tutkimuksen kehyksessä. Sen lopputuloksena julkaistaan neljä englanninkielistä sekä yksi suomenkielinen tieteellinen artikkeli. Tutkimus on keskittynyt mutkikkaisiin yhteyksiin, joita muodostuu näiden aiheiden tiimoilta kristillisen apokalyptismin, uushenkisyyden, tieteen sekä politiikan risteyksessä. Keskiöön nousee erityisesti suhde "virallisen" ja "vaihtoehtoisen" tiedon jatkuvasti sekoittuvilla kentillä. Tämän osoittavat artikkelit, jotka analysoivat ihmislähtöisen ilmastonmuutoksen vaarat kiistäviä kirjoituksia. Kirjoituksissa myyttisiä visioita (varsinkin kehitykseen ja tulevaisuuteen liittyviä) yhdistetään tieteellisiin metodeihin ja argumentaatioon – joka kuitenkin perustuu vahvaan myyttivastaisuuteen.

Tutkimus kyseenalaistaa käsitteen "maailmanloppu" yksiselitteisen merkityksen havaitessaan, että maailmanloppu on sekä ajallisesti että tilallisesti venyvä ja mukautuva konsepti, jota rajataan aina uudelleen. Näin moderninkin yhteiskunnan "maailmojen loppumiset" kilpailevat ja haastavat toisiaan. Näitä loppuja toisintavat myytit näkyvät nykyään varsinkin osana ilmastonmuutoskeskustelua, mutta ne ovat keskeisiä myös viime vuosina huomiota herättäneelle salaliittoajattelulle. Tutkimus kiistää myös yksioikoiset tulkinnat "salaliittoteorioiden" harhaisuudesta ja poikkeuksellisuudesta esittäessään ne modernille ajalle tyypillisenä – ja väistämättömänä – myyttisenä tietona ja diskursseina. Tämä ei kuitenkaan merkitse, ettei salaliittoajattelussa usein esiintyvä apokalyptisuus sisältäisi selkeitä vaaroja.

Hanke on lähestynyt tunteita ja ajatuksia herättävää aihetta niin tieteellisin esitelmin, tutkimustietoa popularisoivin artikkelein kuin myös median välityksellä, haastattelujen ja asiantuntijavierailuiden (mm. uutisissa sekä podcasteissa) muodossa. Tieteellisten artikkelien lopputuloksena syntyy väitöskirja todennäköisimmin vuoden 2025 keväällä.

Takaisin apurahalistaukseen