(Doing?) Global Ethics in Dialogue with Struggles for Epistemic, Cognitive, and Ontological Justice

Feministisestä ja dekolonisoivasta tutkimuksesta ammentava artikkeliväitöskirjani pyrkii ymmärtämään, millaiset periaatteet voisivat edesauttaa mahdollisimman oikeudenmukaisten dialogien käymistä erilaisten tietäjien, tiedon muotojen ja olemassaolon tapojen välillä. Tarkemmin ilmaistuna tutkin sitä, miten koloniaalisia, yhä vahvoina eläviä tietoon ja olemassaoloon liittyviä epäoikeudenmukaisuuden muotoja olisi mahdollista purkaa globaalin etiikan tutkimuksen ja sen sovellusten piirissä sekä yleisemmin myös maailmanpoliittisten dialogien kontekstissa. Teoriatasolla tarkastelen tätä kysymystä muun muassa hyödyntämällä ei-ekstraktivistista metodologiaa, joka tarjoaa välineitä tieteellisen tiedon rakentamiseksi vuorovaikutuksessa erilaisten tietäjien ja tiedon muotojen kanssa. Käytännöntasolla puolestaan analysoin Euroopan unionin ja Afrikan, Karibian sekä Tyynenmeren valtioiden järjestön välisen kumppanuuden puitteissa käytävää dialogia ja ehdotan keinoja, joilla sitä voisi muuttaa nykyistä oikeudenmukaisemmaksi. Lisäksi kommunikoin eurooppalaisen luonnon oikeuksien tuomioistuimen kanssa pyrkien ymmärtämään sen kuulemisissa käytyjä keskusteluja, joiden voisi luonnehtia tarjoavan maailmankatsomusrajat ylittävän kohtaamispaikan luonnon hyvinvoinnin edistämiseksi ponnisteleville kansalaisyhteiskunnan jäsenille. Tietoon ja olemassaoloon liittyvän oikeudenmukaisuuden muotojen edellytysten ymmärtämistä voi pitää keskeisenä osana globaalin oikeudenmukaisuuden edistämiseen ja tasa-arvon esteiden purkamiseen tähtäävää työtä niin tieteellisen tutkimuksen saralla kuin maailmanpolitiikassakin. Väitöskirjani esittääkin sekä teoreettisia että käytännöllisiä keinoja nykyistä moniäänisempien keskustelujen käymiseksi näillä areenoilla. Tällaisia dialogeja tarvitaan koloniaalisen maailmanjärjestyksen marginalisoimien tietäjien, tiedon muotojen ja olemassaolon tapojen tunnistamiseksi ja kuuntelemiseksi – sekä ennen kaikkea niiden nykyistä tasavertaisemman aseman takaamiseksi.

Feministisestä ja dekolonisoivasta tutkimuksesta ammentava artikkeliväitöskirjani pyrkii ymmärtämään, millaiset periaatteet voisivat edesauttaa mahdollisimman oikeudenmukaisten dialogien käymistä erilaisten tietäjien sekä tietämisen ja olemisen tapojen välillä. Tarkemmin ilmaistuna tutkin sitä, miten koloniaalisia, yhä vahvoina eläviä tietämiseen ja olemiseen liittyviä epäoikeudenmukaisuuden muotoja olisi mahdollista purkaa globaalin etiikan tutkimuksen ja sen sovellusten piirissä sekä maailmanpoliittisten dialogien kontekstissa. Kuluneella apurahakaudella sain valmiiksi kaksi tähän kattoteemaan liittyvää artikkelikäsikirjoitusta. Niistä ensimmäinen tarkastelee ontologiset ja epistemologiset rajat ylittävän, mahdollisimman tasavertaisen ja vastavuoroisen – ns. ei-ekstraktivistisen – tiedon rakentamisen haasteita ja mahdollisuuksia. Keskityn artikkelissa erityisesti kysymyksiin, jotka liittyvät ontologisen moninaisuuden kohtaamiseen, tutkijan omaan positionaalisuuteen ja onto-epistemologiset rajat ylittävän oppimisen mahdollisuuksiin. Reflektoin artikkelissa myös omia kokemuksiani ja pyrkimyksiäni rakentaa tietoa globaalista kansalaisyhteiskunnasta lähtöisin olevan eurooppalaisen luonnon oikeuksien tribunaalin jäsenten kanssa. Toinen artikkelini puolestaan käy vuoropuhelua samaisen tribunaalin sekä sen taustalta löytyvien tietämisen ja olemisen tapojen kanssa, joista monet haastavat modernin, ihmiskeskeisen maailmankuvan. Poliittisesta ontologiasta ammentava artikkelini tarkastelee teoriatasolla sitä, kuinka marginalisoituja tietämisen ja olemisen tapoja voisi tutkia tavalla, joka vahvistaa ja uudelleentuottaa niitä, ja millaisia vaikutuksia tällaisella tavoitteella on tieteelliseen kirjoittamiseen. Molemmat edellä kuvatut artikkelini pyrkivät rakentamaan ja tekemään näkyväksi pluriversumia, ”maailmaa, johon mahtuu monta maailmaa”. Apurahakauden lopussa aloin työstää väitöskirjani viimeistä artikkelia, joka pohjaa aiempien artikkelieni teoreettisille argumenteille tarkastellen mahdollisimman oikeudenmukaisten dialogien edistämisen sekä tietämiseen ja olemiseen liittyvien epäoikeudenmukaisuuden muotojen purkamisen edellytyksiä globaalin etiikan tutkimuksen kontekstissa.