Amazonian turvetta kerrostavien soiden hiilitasapaino

Pitkään luultiin, että trooppisia turvetta kerrostavia soita on vain Kaakkois-Aasiassa. Väitöskirjatutkimukseni mukaan kuitenkin myös Amazoniassa on jopa 7,5 m paksuja turvekerrostumia, jotka olivat aikaisemmin tieteelle tuntemattomia. Amazonian laajimpaan suoalueeseen varastoitunut hiilimäärä on maailmanlaajuisesti merkittävä, sillä se vastaa 37 % koko maailman fossiilisten polttoaineiden poltosta aiheutuvista vuosittaisista hiilipäästöistä. Niinpä on olennaista tietää, mikä on Amazonian turvetta kerrostavien soiden hiilitasapaino, eli toimivatko ne tällä hetkellä hiilinieluina vai hiilen lähteinä. Tässä post doc -projektissa tutkin kolmen Amazonian turvetta kerrostavan suon hiilitasapainoa perustuen Perun Amazoniassa tehtäviin maastomittauksiin. Suon hiilitasapaino muodostuu hiilen sitoutumisesta kasvillisuuteen fotosynteesin ja perustuotannon kautta sekä hiilen vapautumisesta ilmakehään hiilidioksidina ja metaanina. Mittaan puiden latvuston fotosynteesiä sekä puiden kaikkien osien (juuret, rungot, oksat ja lehdet) perustuotantoa säännöllisin väliajoin yhteensä 2-3 vuoden ajan perulaisista opinnäytetyöntekijöistä koostuvan ryhmän kanssa. Lisäksi projektin muut tutkijat mittaavat hiilen vapautumista ekosysteemin eri osista (maaperä, juuret, puiden rungot ja lehdet) kasvihuonekaasupäästöinä. Näiden mittausten avulla pystymme ymmärtämään, mikä on Amazonian turvetta kerrostavien soiden rooli globaalissa hiilenkierrossa ja mikä on soiden vaikutus ilmastonmuutokseen.

Toteutin tämän Amazonian soiden hiilitasapainoa käsittelevän hankkeen Perussa Amazonian sademetsäalueella yhteistyössä paikallisen yliopiston opinnäytetyöntekijöiden kanssa. Ennen apurahakautta ja sen alussa he osallistuivat hankkeen maasto- ja laboratoriotöihin ja apurahakauden aikana he avustivat aineiston käsittelyssä. Hankkeen tuloksena on tällä hetkellä tekeillä kolme tieteellistä artikkelia. Niistä ensimmäinen käsittelee Amazonian kolmen erityyppisen suon puiden fotosynteesiä ja siinä osoitetaan miten fotosynteesin määrä vaihtelee riippuen suotyypistä sekä kuivan kauden ja sadekauden vaihtelusta. Toinen artikkeli käsittelee kolmen erityyppisen suon kasvillisuuden nettoperustuotantoa ja siinä osoitetaan miten soiden nettoperustuotanto vaihtelee riippuen suotyypistä, kasvillisuustyypistä, tulvien määrästä ja voimakkuudesta sekä kuivan kauden ja sadekauden vaihtelusta. Kolmas artikkeli käsittelee karikkeen hajoamisnopeutta kolmella erityyppisellä suolla. Yhdistämällä hankkeeni tulokset muiden projektin tutkijoiden tuloksiin, jotka käsittelevät kasvihuonekaasujen vapautumista suon pinnalta ja puiden rungoista, laskemme soiden hiilitasapainon eli toimivatko suot tällä hetkellä hiilinieluina vai hiilenlähteinä. Soiden hiilitasapaino ja kasvihuonekaasupäästöt vaikuttavat ilmastonmuutokseen, joten niiden tutkimuksella on tärkeä ekologinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Erityisesti trooppisilla soilla on tärkeä rooli maailmanlaajuisessa hiilenkierrossa niiden suurten hiilivarastojen, korkean hiilensitomiskyvyn sekä hiilivarastojen labiilin luonteen vuoksi.