Apurahat ja residenssipaikat Tiede Pohjoiset naapurit. Luonto ja ihminen Venäjän arktisen alueen kirjallisuudessa Päähakija FT, dos., yliopistonlehtori Klapuri Tintti ja työryhmä (Pohjoiset naapurit. Luonto ja ihminen Venäjän arktisen alueen kirjallisuudessa) Hankkeen jäsenet Kuukausiapurahan saajat:Perkiömäki Mika, Klapuri Tintti, Lappela Anni, Kuikka Eeva Myöntösumma 167650 € Tukimuoto Yleinen rahoitushaku Alat Kulttuurin ja taiteen historia Myöntövuosi 2018 Jos omistat hankkeen, voit kirjautua sisään ja lisätä hankkeen tietoja. Kirjaudu sisään Jaa: Takaisin apurahalistaukseen Venäjän arktinen alue on 2000-luvulla noussut laajaan yhteiskunnalliseen tietoisuuteen. Alueeseen kohdistuneet ekologisesti kestämättömät toimet ovat herättäneet huolta pohjoisen luonnon peruuttamattomasta tuhoutumisesta ja alueen alkuperäiskansojen kohtalosta. Hankkeessamme "Pohjoiset naapurit. Luonto ja ihminen Venäjän arktisen alueen kirjallisuudessa" näemme nykytilanteen pitkään jatkuneen modernisaatiokehityksen tuloksena. Tarkastelemme Barentsin ja Jamalo-Nenetsian alueiden oman kirjallisuuden tapoja työstää inhimillisen ja ei-inhimillisen suhdetta 1900-luvun modernisaatioprosessien kuten kolonisaation, teknologisoitumisen ja urbanisoitumisen kontekstissa. Tutkimusmateriaalinamme on sekä alueen alkuperäiskansojen että etnisesti venäläisten kirjoittamaa kirjallisuutta, jota tarkastelemme posthumanistisessa ja jälkikoloniaalisessa kehyksessä kirjallisuudentutkimuksen ja lingvistisen antropologian menetelmin. Lähtökohtanamme on ajatus naapuruudesta sekä arktisten yhteisöjen että ihmisen ja luonnon välillä. Ymmärrämme pohjoisen kirjallisuuden alkuperäiskansojen (kuolansaamelaisten ja nenetsien) ja pitkään alueella asuneiden etnisesti venäläisten ryhmien vuorovaikutuksessa syntyneenä. Samoin tarkastelemme pohjoisen kirjallisuuden tapoja käsitellä inhimillisen ja ei-inhimillisen suhdetta molemminpuolisena riippuvuussuhteena, jossa erontekojen sijasta rakennetaan yhteyksiä luonnon ja kulttuurin välille. Loppuraportin tiivistelmä Projekti on tuottanut uutta tietoa Venäjän arktisen alueen kirjallisuuksien erityisyydestä. Aiemmassa alueeseen kohdistuvassa kirjallisuudentutkimuksessa on tarkasteltu pääasiassa venäläisen kirjallisuuden pohjoisia kuvauksia, jolloin alue on hahmottunut ulkoisen katseen kautta. Projektissa on keskitytty pohjoisen omiin kirjallisuuksiin ja tällä tavoin pyritty kyseenalaistamaan venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin tutkimuksessa usein vallitsevaa keskuksen ja periferian hierarkkista suhdetta. Tarkemmin ottaen projektin tuottama tieto koskee erityisesti pohjoisten kirjallisuuksien inhimillisen ja ei-inhimillisen välistä suhdetta. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että Venäjän arktisen alueen kirjallisuudet välittävät luontokeskeistä tai biosentristä maailmankuvaa. Tämä näkyy sisällöllisellä tasolla ei-inhimillisen luonnon arvostamisena sekä luontokuvausten keskeisyydessä ja runsaudessa. Luontokeskeisyys on kuitenkin läsnä myös kielellisellä tasolla esimerkiksi ei-inhimillistä luontoa koskevissa troopeissa. Samoin tutkimuksen tulokset osoittavat, että tarkastellut alkuperäiskansakirjallisuudet kuten nenetsien, tšuktšien ja saamelaisten kirjallisuus ovat kehittyneet kiinteässä yhteydessä neuvostokirjallisuuteen myöhäisen sosialismin kaudella. Lukuisat projektissa käsitellyt kirjailijat ovat pyrkineet säilyttämään perinteisen suullisen ja kirjallisen tradition piirteitä mutta samalla huomioineet esimerkiksi sosialistisen realismin vaatimukset. Projektissa tarkasteltujen alkuperäiskansakirjailijoiden kohdalla voidaan nähdä hybridisyyttä tai kulttuurienvälisyyttä, joka kertoo jatkuvasta neuvottelusta oman perinteisen kulttuurin ja kirjallisuuden ja keskusjohtoisen neuvostokirjallisuuden välillä. Projekti toteutui sisällöllisesti pääpiirteissään suunnitelman mukaisesti. Pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan tekivät kuitenkin suunnitellut tutkimusmatkat ja -vierailut Venäjälle mahdottomiksi toteuttaa. Takaisin apurahalistaukseen