Siidakoulu – saamelaisen siidajärjestelmän toimintamuotojen yhteisölähtöinen uudentaminen

Tämä saamelaistutkijoiden, –taiteilijoiden ja -aktivistien yhteisprojekti pyrkii rekonstruoimaan ja simuloimaan miten ja minkälaisten käytänteiden ohjaamana siida voi toimia käytännössä nykypäivänä. Se pyrkii saamelaisen nyky-yhteiskunnan dekolonisaatioon siidajärjestelmän ja sitä koskevan tapalain elvyttämisen ja uudelleen käyttöönoton avulla. Kahden vuoden hanke koostuu arkistomateriaaliin, kirjallisiin lähteisiin ja perinnetiedon asiantuntijoiden haastatteluihin pohjaavasta tutkimuksesta, taide- ja performanssitiedon tuotannosta sekä neljästä kokeellisesta työpajasta eli siidakoulusta, joissa yhteisölähtöisesti ja monisukupolvisesti pohditaan ja kokemuksellistetaan siidajärjestelmän keskeisiä arvoja, perusperiaatteita ja toimintamuotoja. Tämä perinteen uudentaminen tuottaa uudenlaista monitieteellistä, taiteellista, yhteiskunnallista ja kulttuurista tietoa saamelaisen siidajärjestelmän ja sen perusperiaatteiden merkityksistä ja niiden sovellettavuuksista nykypäivän eri yhteyksissä, kuten paikallisessa hallinnassa, osallistumisessa ja päätöksenteossa. Siidakoulun opettajiksi kutsutaan perinteisen tiedon asiantuntijoita mutta myös työryhmän jäsenet toimivat sekä opettajina että oppilaina. Tämän lisäksi lasten ja nuorten osallistaminen ja osallistuminen siidakoulutyöpajoihin on erittäin keskeistä. Hankkeen puitteissa tuotetusta materiaalista kootaan siidakäytänteiden tietokanta palvelemaan nykypäivän saamelaisyhteiskunnan tarpeita.

Siidakoulu toteutui lähes kaikkien hankkeelle asetettujen tavoitteiden osalta erinomaisesti. Pandemiasta huolimatta siidakoulu rakensi uudenlaisia tiloja yhteisölliseen osallistumiseen etenkin yhteisten kesäpäiväntasauksen aikoihin pidettyjen 3-4 päivän tapaamisten kautta. Tavoitteiden mukaisesti tapaamisissa keskustelimme laajasti saamelaisyhteiskunnan sosiaalisista ja poliittisista haasteista, kuten yhteisön sisäisistä väkivallan muodoista ja keinoista edistää avoimuutta ja tietoisuutta väkivallasta. Tapaamiset myös edistivät perinteisen tiedon ja taitojen siirtämistä nuoremmille sukupolville ja tällä tavoin kehitimme ja edistimme käytäntölähteisiä osallistavia tiedontuottamismetodeja. Tapaamisemme olivat laavussa ja näin ollen ne olivat myös monin tavoin perinnetietoon, tutkimukseen ja osallistavaan lähestymistapaan nojautuva kokeellinen “itsehallintolaboratorio,” jossa siidakoulun jäsenet aktiivisesti rakensivat yhteisöllisyyttä ja toimivat kollektiivina usean vuorokauden ajan. Erityisesti julkaisujemme kautta kartoitimme siidajärjestelmän toimintatapoja ja käsitteitä. Siidakoulun osallistujien kanssa tapasimme neljä kertaa eri paikkakunnilla. Yksi tapaamisistamme oli vaellus Utsjoen ja Tenon välisille tiedossa oleville siidarajakiville Karigasniemen alueella. Siidakoulu osallistui myös Sápmi Pride -tapahtumaan Utsjoella elokuussa 2021, jossa pystytimme yhdessä laavun ja opetimme laavusteluun liittyviä käytänteitä. Siidakoulu onnistui myös erinomaisesti tuotosten suhteen: hankkeen puitteissa julkaisimme kuvitetun lastenkirjan sekä Yle Sápmin kanssa yhteistyössä tuotetun viisiosaisen podcast-sarjan. Syksyllä 2023 ilmestyy myös yhdessä toimittamamme kirja Siiddaid Sápmi sekä Sámi dieđalaš áigečálan (Saamelainen tieteellisen aikakauslehti) erityisnumero. Helmikuussa 2024 pidämme yhteistyössä Saamelaisen korkeakoulun kanssa kirjallisten tuotoksiemme julkaisuseminaarin Kautokeinossa. Kaikki tapaamisemme ovat olleet ja tuotoksemme ovat pohjoissaamenkielisiä.