Big data ja työn taloustiede

Tutkimukseni keskittyy massiivisten havaintoaineistojen käyttämiseen ja niitä varten tarvittavien menetelmien kehittämiseen. Tällaisia aineistoja kutsutaan usein big data:ksi. Pyrin ensijaisesti vastaamaan kahteen kysymykseen: (1) Voivatko uudet aineistot – big data – auttaa ymmärtämään pakolaiskriisiä paremmin? (2) Miksi köyhtyvillä tehdaspaikkakunnilla nuoret opiskelevat aiempaa enemmän? Ensimmäisessä projektissani tarkastelen pakolaiskriisiä ja pakolaisuutta uusien aineistojen valossa. Alustavien tulosten perusteella Google-haut Syyriasta ja Irakista olisivat ennustaneet pakolaisten tulon Eurooppaan kolme kuukautta aiemmin. Toisessa projektissani tarkastelen teollisuustyöpaikkojen katoamisen vaikutuksia lasten koulutukseen ja työn tulevaisuuteen. Projektin alustavat tulokset ovat yllättäviä: niillä paikkakunnilla, joilla tehdastyöpaikat ovat kadonneet automatisaation ja globalisaation seurauksena, nuoret kouluttautuvat aiempaa korkeammin. Projektissa pyrin selittämään tämän havainnon aiempaa tarkempien aineistojen avulla sekä Suomessa että Yhdysvalloissa ja yhdistämään aihetta koskevat aiemmat erisuuntaiset tulokset.

Väitöskirjahankkeeni MIT:ssä Yhdysvalloissa, ”Big data ja työn taloustiede”, keskittyi massiivisten havaintoaineistojen käyttämiseen ja niitä tarvittavien menetelmien kehittämiseen työn taloustieteen tutkimuksessa. Hanke oli kuusivuotinen, 2016–2022. Koneen Säätiö tuki hanketta merkittävällä tavalla sen neljännen ja viidennen vuoden aikana. Hanke kulminoitui keväällä 2022 väitöskirjan loppuunsaattamiseen ja valmistumiseen taloustieteen tohtoriksi MIT:sta.

MIT:n perinteen mukaisesti olen tutkinut useaa aihetta saman teeman sisällä. Tutkimushanke alkoi kysymyksillä: Voivatko uudet aineistot—big data—auttaa ymmärtämään pakolaiskriisiä paremmin? Miksi köyhtyvillä tehdaspaikkakunnilla nuoret opiskelevat aiempaa enemmän? Näiden kysymysten pohjalta olen laajentanut tutkimusta big datan ja työn taloustieteen sisällä, ja tarkastellut persoonallisuuden merkitystä työmarkkinoilla ja teknologian vaikutuksia työhön ja taitojen kysyntään. Hankkeessa syntyi yhteensä 4 tutkimusartikkelia, suuri määrä uusia tutkimusaineistoja sekä uusia tutkimusideoita ja hankkeita.

Hanke on ollut esillä myös mediassa. The Economist viittasi mm. pääkirjoituksessaan keväällä 2022 hankkeen tutkimustuloksiin. Suomessa esimerkiksi Helsingin Sanomat, YLE, Kauppalehti ja Talouselämä ovat kirjoittaneet tästä hankkeesta.

Tutkimukseni tarttuu keskeisiin aiheisiin myös silloin, kun se vaikuttaa liian vaikealta eli näyttää siltä, että vastausta ei ole helppo saada. Koneen Säätiön tuki on auttanut juuri tässä: se on antanut taloudelliset ja ajalliset resurssit keskittyä täysipainoisesti kunnianhimoiseen tutkimukseen, jonka onnistumisesta ei ole täyttä varmuutta.