Vuoden 2020 apurahamyönnöt: Ketä kuuntelisit?

Kuuntelemalla rahoituksen saaneiden hankkeiden tutkijoita ja taiteilijoita, saat kuulla, mitä maailmassa tapahtuu nyt. Ketä aikoo kuunnella kirjailija Pajtim Statovci?
Kuva: Jonne Räsänen

Kaikki vuoden 2020 apurahamyönnöt on julkistettu, ja listaukset myönnöistä hankekuvauksineen ovat nyt kenen tahansa tutustuttavissa. Miksi myöntölistauksia sitten kannattaa lukea läpi? Kuuntelemalla rahoituksen saaneiden hankkeiden tutkijoita ja taiteilijoita, saat kuulla, mitä maailmassa tapahtuu nyt, miten menneisyys vaikuttaa nykypäivään ja miten tiede ja taide rakentavat uusia tulevaisuuksia.

Kirjailija Pajtim Statovci kertoo, mihin hankkeeseen hän kiinnitti huomiota myöntölistaa silmäillessään.

 

TEATTERITAITEEN MAISTERI JONNAKAISA RISTO JA TYÖRYHMÄ (VAURIOTEATTERI) 65 000 € (Vuosittainen apurahaku: Taiteen arvioijaprofiilit)

Aikuisten nukketeatteriesityksen Korhonen valmistaminen

Teatteritaiteen maisteri Jonnakaisa Riston luotsaama Vaurioteatteri tekee kulttuurisesti, yhteiskunnallisesti ja taiteellisesti tavattoman arvokasta työtä nukketeatterin saralla. Suomessa tämä tuhansia vuosia vanha esittävän taiteen muoto on jäänyt verrattain marginaaliin, vaikka se suo rajattomasti mahdollisuuksia liikkua tilasta toiseen, maallisesta tuonpuoleiseen.

Nukke on maailmojenvälinen olento, ihminen ihmisen sisällä, aika toisessa ajassa. Nukke ei ole vastuussa inhimillisen maailman tapahtumista, koska nukella ei ole ihmisestä irrallista, itsenäistä tietoisuutta. Vaan nukkeen voi heijastaa kaikki maailman tietoisuudet, kaikki sen ajat, koska se herää eloon vasta, kun sen mieleen astutaan – ja sen luonne, käytös ja persoona muuttuu milloin esiintymisasun, milloin esiintymisajankohdan, milloin esiintymispaikan mukaan.

Nuken ja nukella puhuvan suhde on aina ainutlaatuinen, sillä esittäjän suhtautuminen paitsi maailmaan myös nukkeen on alituista vuoropuhelua. Nuken sopii sanoa asioita, joita ihminen ei voisi koskaan sanoa. Mutta voiko nukelle loukkaantua, kuka on vastuussa sen väkivaltaisuudesta, esimerkiksi, milloin se ylittää soveliaisuuden rajat? Voiko totuus tulla nukelta, ei ihmiseltä? Onko jotain sellaista, jonka vain nukke voi tehdä?

Nukke herää henkiin katsojansa tahdosta uskoa nukkeen. Tällöin nukelle voi puhua takaisin, ja se alkaa myös elää esitystensä ulkopuolella vaikuttaen katsojaansa salakavalammin ja mystisemmin kuin elävä olento, jota voi lähestyä ja jolle voi esittää kysymyksiä, miksi ja miten. Nukelle ei; sillä ei ole todistustaakkaa.

Itsensä ja taiteensa, menneensä ja nykyhetkensä, haaveidensa ja pelkojensa kohtaamisessa – elottoman, vähä vähältä muodostuvan, itse rakennettavan fiktiivisen mielen tai hahmon välityksellä – on minulle kirjailijana jotakin hyvin tuttua, kylmäävää, kauhistuttavaa melkeinpä. Koska ”paperilla” tulevaisuudestaan, nukestaan, taiteestaan, voi pyrkiä tekemään mahtavan ja eheän, loisteliaan, ikuisen, mutta entä jos siitä tuleekin jotain aivan muuta, jos se karkaa esittäjänsä luota, elää irti tästä? Alkaa vainota luojaansa? Jos siitä tulee virhe?

Lohdullista tietää, että juuri virheitä Vaurioteatteri myös kertoo ”rakastavansa, ottavansa ne rohkeasti osaksi estetiikkaansa.”

Kirjoittaja

Pajtim Statovci

Pajtim Statovci on kirjailija.
Aiheeseen liittyvää