Vuoden Tiedekynä -palkinnosta kisaa 15 yhteiskuntatieteellistä artikkelia 

Koneen Säätiön myöntämän Vuoden Tiedekynä -palkinnon voittaja valitaan tänä vuonna yhteiskuntatieteellisten artikkeleiden joukosta. Kilpailuun ilmoitettiin ennätyksellisesti noin tuhat tieteellisissä lehdissä tai artikkelikokoelmissa vuosina 2019–21 ilmestynyttä artikkelia, joista esiraati valitsi loppusuoralle 15 ehdokasta.  

Koneen Säätiön tiede- ja taiderahoituksen johtajan Kalle Korhosen ja toimittaja Terhi Hautamäen muodostama esiraati valitsi ehdokaslistalle 15 artikkelia ja julkaisua. Voittajan valitsee ehdokkaiden joukosta tänä vuonna Tampereen yliopiston sosiologian professori Turo-Kimmo Lehtonen. Voittaja julkistetaan tiistaina 17. toukokuuta. Palkinnon suuruus on 25 000 euroa.  

Yhteiskuntatieteistä aineistossa painottuivat sosiaalitieteet ja yhteiskuntahistoria. Perinteisten tiedekustantajien ja tieteellisten seurojen julkaisujen lisäksi mukana oli aiempaa enemmän yliopistojen omissa julkaisusarjoissa ilmestyneitä artikkeleita. Kilpailuun ilmoitettujen artikkeleiden suuren määrän vuoksi ehdokaslistalle otettiin vain julkaisuja, jotka sisältävät uutta tutkimusta.  

Kilpailuun ilmoitettiin jonkin verran käsikirja- tai oppikirjamaisia artikkelikokoelmia, jotka kuitenkin jäävät kilpailun ulkopuolelle. Erottelussa käytettiin tieteellisten artikkeleiden vertaisarviointitunnusta.  

”Palkinnosta kilpailemaan ilmoitettiin jälleen valtavan hyvin kirjoitettuja ja toimitettuja tekstejä, joista yhä suurempi osa on yhteiskirjoitettuja. Suomenkielinen tiedejulkaiseminen ei ainakaan yhteiskuntatieteissä ole kriisissä”, sanoo Kalle Korhonen.   

Vuoden Tiedekynä -palkinto jaetaan vuosittain tieteellisestä kirjoituksesta, jossa suomen kieltä on käytetty erityisen ansiokkaasti. Sen tarkoituksena on tukea suomenkielistä tieteellistä kirjoittamista ja nostaa sen arvostusta. Palkinto myönnetään vuorovuosin humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja ympäristötieteellisen kirjoittamisen aloilla. Palkinto jaetaan tänä vuonna 12. kerran. 

Vuoden Tiedekynä -ehdokkaat 2022 

Mirva Heikkilä: Alanvaihto ja ammatillisen identiteetin muutos ruumiillisina tiloina ja tuntemuksina. Aikuiskasvatus 39 (2019) 19–33.  

Veronika Honkasalo ja Elina Pekkarinen: Marginaalien vaiennettu vastarinta. Tutkimus nuorista kahdessa laitoksessa. Teoksessa Hiljainen vastarinta (toim. Outi Autti ja Veli-Pekka Lehtonen), 163–196. Tampere University Press 2019.

Karina Horsti: Luonnonvoimat Välimerellä – metaforat, kartat ja pakolaisuus. Teoksessa Muuttoliike murroksessa: metaforat, mielikuvat, merkitykset (toim. Noora Kotilainen & Jussi Laine), 39–58. Into 2021.

Heidi Härkönen: Rikollisuuden pelko ja muuttuva valtio nyky-Kuubassa. Teoksessa Valtion antropologiaa (toim. Tuomas Tammisto ja Heikki Wilenius), 197–218. SKS 2021.

Kuura Irni: Queer-visioita lajirajat ylittävistä perheistä ja läheissuhteista. Teoksessa Perhe- ja läheissuhteet sateenkaaren alla (toim. Annukka Lahti, Kia Aarnio, Anna Moring & Jenni Kerppola, 214–230. Gaudeamus 2020.

Lotta Junnilainen: Sosiaaliturvajärjestelmä ei tue kulttuurialan itsensätyöllistäjiä. Yhteiskuntapolitiikka 4/2021, 431–437.

Teija Karttunen: Kannattelu ja vaurioituminen naisten päihdeongelmien sävyttämissä läheissuhteissa. Teoksessa Riippuvuus perheessä (toim. Johanna Järvinen-Tassopoulos ja Henna Pirskanen), 141–167. Gaudeamus 2021. 

Noora Kotilainen ja Anu A. Harju: Korona ja kuolemattomuuden harhan murtuminen. Thanatos 9 (2020) 96–129.  

Mari Käyhkö: ”Osaanko mä nyt olla tarpeeks yliopistollinen?” Työläistaustaiset yliopisto-opettajanaiset ja luokan kokemukset. Sosiologia 1/2020, 7–25. (Verkkoartikkelin lukeminen vaatii Finna-tunnuksen) 

Susan Meriläinen: Kärpät ja hurmaajat kiikarissa – rekrytointikonsultit liike-elämän eliitin portinvartijoina. Teoksessa Huiputuksen moraalijärjestys. Osallisuuden ja sosiaalisen kivun kertomuksia (toim. Karin Filander, Maija Korhonen ja Päivi Siivonen), 187–210. Vastapaino 2019. 

Sonja Miettinen: Syvästi kehitysvammaisen aikuisen mahdollisuudet yhteisyyden kokemiseen. Etnografinen tutkimus sosiaalisesta vuorovaikutuksesta suomalaisissa ryhmäkodeissa. Yhteiskuntapolitiikka 2/2020, 146–156.

Katariina Mäkinen: Nappikauppaa ja harrastushommia. Digitaalinen kotiäiti ja näkymätön työ. Kulttuurintutkimus 38 (2021) 68–81.

Jari Pirhonen, Marjaana Seppänen, Ilkka Pietilä, Katariina Tuominen ja Marja Jylhä:  Vanhuus ja sosiaalinen kuolema. Sosiaalisen kuoleman käsite vanhojen ihmisten haastattelupuheessa. Yhteiskuntapolitiikka 1/2021, 5–15.  

Anna Puhakka: Rodullistettujen naisten lihavuusaktivismi internetissä. Kulttuurintutkimus 36 (2019) 3–15.

Laura Saarenmaa: Kallen matkassa Itä-Euroopan kaupunkikohteissa. Idäntutkimus 2 / 2019, 40–51.

Avoimesti verkossa saatavilla olevat artikkelit on linkitetty luetteloon.

Tutustu aikaisempien vuosien Vuoden Tiedekynä -palkittuihin