Uutiset

Tiede

01.02.2012

Vuoden Tiedekynä 2011

Koneen Säätiö myönsi 1.2.2012 Vuoden Tiedekynä -palkinnon ansiokkaasta suomenkielisestä tieteellisestä ympäristöntutkimuksen alan kirjoituksesta

Vuoden Tiedekynä 2011 -palkinto ympäristöntutkimuksen alan kirjoituksesta

Koneen Säätiö myönsi 1.2.2012 Vuoden Tiedekynä -palkinnon ansiokkaasta suomenkielisestä tieteellisestä ympäristöntutkimuksen alan kirjoituksesta. Palkinnon tarkoituksena on tukea suomenkielistä tieteellistä kirjoittamista ja nostaa sen arvostusta.

Vuoden Tiedekynä 2011 -palkinnon saajan valitsi Turun yliopiston ekologian professori emeritus Erkki Haukioja, joka päätti jakaa palkintosumman neljän kirjoittajan kesken.

Vuoden Tiedekynä -palkinnonsaajat ja perustelut

Petri Keto-Tokoi ja Timo Kuuluvainen

Suomalainen aarniometsä. Helsinki: Maahenki, 2010. 10 000 euroa.

MMM Petri Keto-Tokoi (s. 1962) on metsänhoitaja ja metsäekologian lehtori Tampereen ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusohjelmassa. Hänen opetus- ja kehittämistoimintansa kohteita ovat metsäluonnon monimuotoisuuden suojelu ja hoito, metsän eri käyttömuotojen yhteensovittaminen ja monitavoitteinen metsänhoito. Hän on perehtynyt metsien käytön historiaan ja metsien kulttuurisiin merkityksiin.

MMT Timo Kuuluvainen (s. 1956) on metsänhoitaja, metsäekologian dosentti ja yliopistonlehtori Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksella. Hänen tutkimus- ja opetustoimintansa on keskittynyt luonnonmetsien ekologiaan ja tämän tiedon käyttämiseen metsien ennallistamisessa ja ekologisesti kestävien metsänhoitomenetelmien kehittämisessä. Tieteellisen työn ohessa hän on toimittanut useita metsäekologiaa ja metsätieteitä popularisoivia kirjoja.

Kirjoittajat ovat metsäalan ammattilaisia. Heidän teoksensa esittelee suomalaisia aarniometsiä harvinaisen monipuolisesti. Osansa saavat aarniometsien biologisen ja ympäristönsuojelullisen merkityksen lisäksi historialliset, taiteelliset ja taloudelliset näkemykset. Käsittely on perusteellista, monipuolista ja kiihkotonta. Tekijöiden nautittava kielenkäyttö ja kirjan erinomainen kuvitus ja taitto tekevät siitä huippuluokan tietokirjan.

Kimmo Ruosteenoja

Miten ja miksi ilmasto muuttuu? Teoksessa Ilmastonmuutos käytännössä: Hillinnän ja sopeutumisen keinoja, toim. Anne Virtanen & Liisa Rohweder, 69–108. Helsinki: Gaudeamus, 2011. 7 500 euroa.

FT Kimmo Ruosteenoja (s. 1958) työskentelee tutkijana Ilmatieteen laitoksella. Työssään Ruosteenoja laatii Suomen ja muidenkin alueiden ilmastonmuutosennusteita yhdistelemällä eri ilmastomallien tuloksia. Lisäksi hänen toimenkuvaansa kuuluu koulutustehtäviä ja tieteen kansanomaistamista.

Ruosteenojan artikkeli on erinomainen, oppikirjamainen katsaus ilmastonmuutokseen. Esitys on miellyttävän kokonaisvaltainen; käsittelyssä saavat sijansa lämpenemistä edistävät ja jarruttavat tekijät, ilma, maa, vesi ja jäätiköt. Artikkeli esittää ennusteet ilmastonmuutoksista maailmanlaajuisesti ja Suomessa. Tässä yhteydessä kuvataan myös ilmastoennusteiden takana olevia malleja ja niiden vahvoja ja heikkoja puolia. Tekstin suomen kieli on kauttaaltaan erinomaista.

Ilari E. Sääksjärvi

Tuntematon monimuotoisuus – trooppiset kätköpistiäiset hämmästyttävät rikkaudellaan. Luonnon Tutkija 115: 1/2011, 4–10.  7500 euroa.

FT Ilari E. Sääksjärvi (s. 1976) toimii eläinmuseon esimiehenä ja eläintieteen dosenttina Turun yliopistossa. Hän on tutkinut trooppisten hyönteisten monimuotoisuutta Perun Amazoniassa vuodesta 1998 lähtien. Tieteellisten tutkimusten lisäksi Sääksjärvi on kirjoittanut luonnon monimuotoisuutta käsitteleviä tietokirjoja.

Artikkeli on helppolukuinen, erinomainen katsaus kirjoittajan omaan tutkimusaiheeseen, Amazonian alueen loispistiäisten monimuotoisuuteen. Se käsittelee yleisemminkin trooppisten sademetsien monimuotoisuuden tutkimusta ja tutkimuksen historiaa. Erityishuomion saavat trooppiset ahmaspistiäiset, joiden monimuotoisuuden maantieteellisen vaihtelun on väitetty olevan poikkeuksellisesti suurinta tropiikin ulkopuolella. Tekstissä on onnistuneesti vältetty tieteellisen biologislangin käyttö.