Vuoden Kynä 2010 -palkinto

Koneen Säätiö myönsi 1.12.2010 ensimmäistä kertaa Vuoden Kynä -palkinnon ansiokkaasta suomenkielisestä tieteellisestä artikkelista.

Palkinto on 25 000 euron suuruinen. Palkinnon tarkoituksena on tukea suomenkielistä tieteellistä kirjoittamista ja nostaa sen arvostusta. 2010 palkinto myönnettiin humanistisen alan artikkelista.

Vuoden Kynä 2010 -palkinnon saajan valitsi Helsingin yliopiston suomen kielen professori emerita Auli Hakulinen, joka päätti jakaa palkintosumman neljän kirjoittajan kesken. Hakulisen ajatuksia aiheesta voi lukea hänen Kotuksen blogistaan.

 Vuoden Kynä 2010 -palkinnonsaajat ja perustelut

Timo Leisiö

FT Timo Leisiö (s. 1946) artikkelistaan Musiikin yhdeksän evoluutiota. Tieteessä tapahtuu 1/2010, 3–15. 10 000 euroa.

Leisiö on etnomusikologian professorina Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitoksessa. Parhaillaan hän työskentelee Suomen Akatemian varttuneena tutkijana. Leisiön lähtökohtana tutkimuksessaan on laaja-alainen monitieteisyys, ja hänen näkökulmansa musiikintutkimukseen on, että kaikki ihmiset ovat musikaalisia.

”Esseen kirjoittajan rohkeudella Leisiö yhdistää eri tutkimusalojen tämänhetkisiä tuloksia ja avoimia kysymyksiä omiin näkemyksiinsä siitä, millä edellytyksillä ja millaisten vaiheiden kautta ihmisen olennaiset ominaispiirteet: tanssi, musiikki ja puhe ovat mahdollisesti kehittyneet ja kietoutuneet toisiinsa vuosimiljoonien aikana. Teksti provosoi ajattelemaan ihmisenä olemisen perimmäisiä kysymyksiä; sisällön väliin häkellyttävästä runsaudesta huolimatta se on nautittavan sujuvaa ja paikoin rinnastuksissaan hauskaakin luettavaa.”

Marke Ahonen

FT Marke Ahonen (s. 1977) artikkelistaan Antiikin fysiognomia. niin & näin 3/2010, 68–74. 5 000 euroa.

Ahonen on helsinkiläinen tutkija ja suomentaja, jonka tutkimusalaa ovat antiikin filosofia ja lääketiede. Hän työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa.

”Jäntevä, sanastoltaan nautinnollisen rikas pienimuotoinen tutkielma osoittaa, miten antiikin lähteistä riittää kiinnostavaa, ennen kertomatonta tietoa nykylukijalle. Fysiognominen ”tieto” ei tätä nykyä ole tieteellisesti ajankohtaista, mutta monet muinaiset havainnot voi kytkeä nykyiseen arkiajatteluun.”

Pauliina Haasjoki

FL Pauliina Haasjoki (s. 1976) on artikkelistaan Ambivalenssin ”arvoituksellinen sulo”: Hagar Olssonin Silkkimaalaus. Avain 3–4/2009, 45–59. 5 000 euroa.

Haasjoki on Helsingissä asuva kirjailija ja kirjallisuuden tutkijaopiskelija. Hän valmistelee väitöskirjaansa Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden oppiaineessa. Hän on julkaissut neljä runoteosta.

”Yhden pienoisromaanin analyysilla kirjoittaja tarjoaa kenelle tahansa avautuvan mielenmaiseman, elämän tulkinnan moniselitteisyyden. Teksti kyseenalaistaa sukupuolten kaksijakoisuuden ja kietoo ajalliseen jatkuvuuteen tilan ja toistuvuuden. Loisteliaasti joskin väliin arvoituksellisesti kirjoitettu omaääninen essee on kaunokirjallinenkin saavutus.”

Anna-Leena Toivanen

FL Anna-Leena Toivanen (s. 1979) artikkelistaan ”Hänen henkensä elää”. Dambudzo Marecheran nerous. Kulttuurintutkimus 26:2–3/2009, 31–46. 5 000 euroa.

Toivanen on kirjallisuudentutkija Jyväskylän yliopistosta. Hän puolustaa joulukuussa väitöskirjaansa, joka käsittelee kansakunnan tematiikkaa zimbabwelaisessa kirjallisuudessa. Toivasen tutkimusintressit liittyvät afrikkalaiseen naiskirjallisuuteen ja postkoloniaaliin teoriaan.

”Kirjoittaja tarkastelee zimbabwelaisen kulttikirjailijan mainetta ja merkitystä nykyistä postkolonialistista kriisiä vasten. Hän onnistuu tekemään etäisen aiheen läheiseksi ja yleispäteväksi pohtimalla nerouden ja yhteiskunnan suhdetta. Teksti yhdistää luontevasti lähteiden ja kirjoittajan oman äänen ja saa etsimään paralleeleja lähimenneisyydestä. ”