Uutiset Saaren kartanon residenssi 18.06.2025 Vuoden 2026 Saaren kartanon residenssipaikat on julkistettu Kuva: Jussi Virkkumaa Jaa: Koneen Säätiön Saaren kartanon residenssipaikkojen saajat vuodelle 2026 on julkistettu. Rahoitusta residenssissä työskenteleville myönnettiin yhteensä yli 200 000 euroa. Residenssi tavoittaa taiteilijoita yhä laajemmin eri puolilta maailmaa. Koneen Säätiön hallitus myönsi vuodelle 2026 Saaren kartanon residenssipaikan 27 yksittäiselle taiteilijalle ja viidelle työparille. Residenssipaikka sisältää kahden kuukauden työskentelyjakson Saaren kartanolla, kuukausiapurahan, majoituksen sekä ekologiseen matkustuksen tai globaalin etelän matkustamisen tukea sitä hakeneille. ”Saaren kartanon residenssi tavoittaa taiteilijoita yhä laajemmin maailman eri kolkista. Tekemämme kyselyn perusteella yksi merkittävä syy hakea residenssiin on täällä työskennelleiden taiteilijoiden suositukset. Voimme iloita siitä, että pystymme tarjoamaan eri alojen taiteilijoille heidän työskentelyään tukevat olosuhteet. Jokainen täällä käynyt taiteilija jättää jälkensä ja on osa jatkuvaa muutostamme. Residenssissä työskentelevien taiteilijoiden ja tutkijoiden työskentely ja ajattelu tuottaa meille tietoa, jolla kehitämme omaa toimintakulttuuriamme”, Saaren kartanon residenssin vs. johtaja Annika Dahlsten sanoo. Vuoden 2026 residenssipaikkojen myöntöprosentti on 3,5 prosenttia. Ensi vuonna taiteilijoiden studiotiloja pois käytöstä remontin takia Tänä vuonna Saaren kartanon residenssihaussa jätettiin 1 034 hakemusta 86 eri maasta. Saaren kartanon vanhan kivinavetan tuleva remontti asetti omat haasteensa vuoden 2026 valinnoille. Navetalla on tanssistudio, kuvataiteilijoiden työtiloja ja verstas. Ne ovat kaikki pois käytöstä syksyllä 2026, jolloin residenssissä työskennellään asuintiloissa työpöytien äärellä. Remontin takia vuosi 2026 tulee olemaan Saaren kartanon lähes kaksikymmenvuotisen toiminnan aikana ensimmäinen, kun residenssissä ei työskentele kesällä työryhmiä ryhmäresidensseissä. Residenssipaikan saaneet 37 taiteilijaa muodostavat monipuolisen kokonaisuuden, ja ensi vuonna Mynämäen Mietoisissa työskentelee sekä nuoria että kokeneempia taiteilijoita eri taiteenaloilta ja eri puolilta maailmaa. Noin puolet residenssiin valituista taiteilijoista asuu Suomessa, ja puolet saapuu residenssiin Suomen ulkopuolelta. Tyypillinen hakija kuvataiteilija länsimaista Kuten aiempinakin vuosina, hakijoista yli puolet oli kuvataiteilijoita. Seuraavaksi eniten hakemuksia saimme poikkeuksellisesti kirjallisuuden alalta. Edellisinä vuosina esittävät taiteet ovat olleet toiseksi suurempana alana, mutta syksyn työtilojen ja kesän ryhmäresidenssien puuttumisen vuoksi kirjoitustilaa käyttävien taiteilijoiden määrä lisääntyi tämän vuoden hakukierroksella. Iältään residenssiin hakeneista suurin osa oli 36–50-vuotiaita. Suomessa asuvat taiteilijat olivat hakijoiden enemmistöä, ja seuraavaksi eniten hakemuksia tuli Saksasta. Hakijoita oli runsaasti myös Isosta-Britanniasta, Yhdysvalloista, Alankomaista, Ruotsista sekä Italiasta. Hakemuksia saapui tänä vuonna kuudesta uudesta maasta: Azerbaidžanista, Bahamalta, Jordaniasta, Panamasta, Qatarista ja Togosta. Viimeisen seitsemän vuoden aikana Saaren kartanoon on tullut hakemuksia yhteensä 125 eri maasta. Kestävämpi matkustaminen kiinnostaa taiteilijoita Saaren kartano kannustaa hakijoita hakemaan tukea kestävämpään matkustamiseen. Kestävän matkustamisen tuki on vakiinnuttanut asemansa, ja lähes 40 % hakijoista haki tukea Suomen ulkopuolelta Saaren kartanoon ja takaisin matkustamiseen. Ekologisen matkustustuen tarkoituksena on kannustaa hakijoita välttämään lentämistä ja samalla myös rohkaista taiteilijoita pohtimaan eri matkustustapoja sekä matkustamaan hitaammin osana siirtymistä residenssiin. Osana residenssin kestävyysajattelua ja sen sosiaalisen kestävyyden vahvistamista globaalin etelän taiteilijat voivat hakea tukea viisumi- ja matkustuskuluihin. Globaalinen etelän matkustustuen avulla halutaan mahdollistaa residenssiin osallistuminen myös sellaisille hakijoille, joiden olisi muuten taloudellisesti mahdotonta saapua omasta asuinmaastaan residenssiin Pohjois-Eurooppaan. Tänä vuonna tukea haki hieman alle kahdeksan prosenttia kaikista hakijoista. Yhteiskunnalliset epäkohdat, yhteiskunnan digitalisoitumisen kritiikki ja ekologiset teemat esillä hakemuksissa Hakemuksia arvioineet asiantuntijat kiittivät kaikki hakemusten taiteellista korkealaatuisuutta. Hakemukset oli toteutettu hyvin, ja niiden tarjoama sisältö oli ajankohtaista niin yhteiskunnallisesti kuin taiteellisestikin. Usea taiteilija kritisoi digitaalista yhteiskuntaamme ja kyseenalaisti sitä kautta saatavan tiedon todenperäisyyden. Monessa hakemuksessa tarkasteltiin myös ihmiskunnan historiaa tuoden esille tiettyjen rakenteiden jatkuvuutta, kuten koloniaalista väkivaltaa, syrjäytettyjen ihmisryhmien yllättäviä kohtaamisia ja siirtolaisten kokemuksia. Taiteilijoiden työskentelyn teoreettisina taustoina näyttäytyivät ekologisen taiteen erilaiset muodot sekä feminismin uudet muodot ja teoriat. Taiteilijoiden suunnitelmista yhdeksi keskeiseksi teemaksi nousi kehollisuus ja sen suhde luontoon, ympäristöön, omaan taiteelliseen työskentelyyn ja identiteettiin. Kuten edellisinäkin vuosina hakemusten teemoina oli myös muun muassa ekologisuus ja erityisesti Saaren kartanon ainutlaatuisen luonnon käyttö osana työskentelyä. Muita keskeisiä teemoja olivat lähiympäristö, maisema ja suhde siihen, ruoan alkuperä sekä talouslasku (degrowth). Vastapainona nykyiselle vaikealle maailmantilanteelle hakemuksista ilmeni myös lempeyttä ja hyväksyntää sekä tiettyä leikillisyyttä ja korostunutta mielikuvitusta. Moni taiteilija toi esiin oravanpyörästä hyppäämisen, halun palata arkeen, jossa kaikki on pientä ja yksinkertaisempaa. Pitkään kuvataiteissa vallalla ollut tutkimuksellinen ote taiteessa on saanut rinnalleen käsin tekemisen erilaiset muodot. Monet, erityisesti nuoret, taiteilijat suosivat perinteisiä fyysisiä taiteen tekemisen tapoja, kuten maalaustaidetta ja monelle kuvataiteilijalle kirjoittaminen on samalla tavalla osa työskentelyä kuin kuvallinen ilmaisu. Arviointiprosessista voit lukea Anonyymi arvioija -juttusarjastamme, jossa kaksi tänä vuonna hakemuksia arvioinutta vertaisasiantuntijaa avaa työtään arvioijana. Toinen arvioija pohtii elokuvallisesta näkökulmasta, miten löytää lukuisten hakemusten joukosta kultahippusia. Toinen arvioija kertoo omasta arviointiprosessistaan ja antaa samalla vinkkejä tuleville hakijoille ja arvioijille. Lue lisää arvioijien mietteistä Residenssiin tulevia innoittavat linnunlaulu, musiikillinen ajattelu kuvanveistossa ja maailman hitain kala Vuonna 2026 Saaren kartanon residenssissä työskentelevät muun muassa Suomessa asuva, kiinalainen monialainen taiteilija Tianjun Li (Kiina/Suomi), kuvanveistäjä Hermanni Saarinen sekä elokuvantekijä, kuvataiteilija ja kirjoittaja Tuuli Teelahti. Kuva; Tianjun Li Tianjun Li luo unenomaisia todellisuuksia ja äänimaailmoja Vuonna 2026 Saaren kartanon residenssissä työskentelee Helsingissä asuva, kiinalaislähtöinen monialainen taiteilija Tianjun Li, taiteilijanimeltään Timjune. Hän työskentelee valokuvan, videon, äänen, performanssin ja yhteisöpohjaisten praktiikoiden parissa. Li hyödyntää taiteessaan synesteettistä aistimaailmaansa ja poikkeuksellista laajaa neljän oktaavin äänialaansa. Hän luo taiteessaan surrealistisia visuaalisia ja äänimaailmoja, jossa sekoittuvat todellisuus ja mielikuvitus. Li on valmistunut Aalto-yliopiston Visual Cultures, Curating and Contemporary Art -maisteriohjelmasta, sivuaineenaan Sound in New Media. Saaren kartanon residenssissä Tianjun Li työstää monialaista performanssia, jossa hän yhdistää kokeiluja lauluäänellä valokuva- ja videoinstallaatioihin. Performanssi pohjautuu Tianjun Lin laajempaan tutkimukseen osana hänen pitkäaikaista Free as Birds -projektiaan. ”Linnut ovat projektissa vertauskuvia vapaudelle – hauraita, kuviteltuja ja vaeltavia ihmisten pakkomuuton ja ekologisen epävarmuuden luomissa olosuhteissa. Projektia on työstetty Euroopan eri saari- ja rannikkoseuduilla, ja siinä muokataan tekoälyn avulla kansanlauluja linnunlaulun sanoituksiksi, jotka esitän sen jälkeen omalla äänelläni paikallisten lauluperinteiden inspiroimina. Vuoropuhelussa paikallisten yhteisöjen kanssa laulut muodostavat ’linnunlaulukuoroja’”, Tianjun Li kuvailee. Saaren kartanon residenssi tarjoaa Tianjun Lille mahdollisuuden syventää taiteellista työskentelyään residenssin rauhallisessa ja kauniissa ympäristössä. Hän odottaa innolla myös residenssin sosiaalista puolta ja vuoropuhelua eri alojen taiteilijoiden kanssa, josta voi syntyä yhteistyökuvioita ja ”ristipölytyksen” luomia uusia mahdollisuuksia. Kuva: Jussi Virkkumaa Hermanni Saarinen tuo musiikillisen ajattelun osaksi veistoksen tekemistä Hermanni Saarinen on helsinkiläinen taiteilija, joka työskentelee pääasiassa kuvanveiston parissa. Hän valmistui Kuvataideakatemiasta kuvanveiston koulutusohjelmasta vuonna 2011 ja työskentelyssään hän on jo muutaman vuoden keskittynyt teoksiin, jossa musiikillinen ajattelu on osana veistoksen tekemisen prosessia. ”Sovellan kontrapunktista ajattelua osista koostuvissa veistoksissa. Olen lainannut kontrapunkti-termin musiikin teoriasta. Se tarkoittaa harmoniaoppia, jossa vastamelodioita yhdistämällä syntyy rikkaampi ja vivahteikkaampi harmonia kuin toisiaan mukailevilla äänillä muodostetussa yksinkertaisessa kaanonissa. Äänen ja nuotin korvaa kuvataiteen ja veistoksen yhteydessä muoto tai sävy”, Saarinen kertoo. Saaren kartanossa Saarinen työstää veistoksia puusta, joka on hänelle läheinen materiaali. Residenssi ja uusi miljöö antavat aikaa ja tilaa saada uusia vaikutteita ja löytää sopivia muotoja monilla ennakoimattomilla tavoilla. Veistokset muodostuvat rajatusta joukosta eri kokoisia ja muotoisia elementtejä, joita hän kokoaa suuremmiksi rakenteiksi. ”Vaaka- ja pystylinjat, massojen rytmi, moduulien mittasuhteet ja vaihtelut muodostavat järjestelmän, jossa jokainen osa vaikuttaa kokonaisuuteen ja sen yhtenäisyyteen. Kyse on yksityiskohtien ja kokonaisuuden välisestä suhteesta”, Saarinen kuvailee. Kuva: Jussi Virkkumaa Tuuli Teelahti jäähain vanavedessä Helsinkiläinen elokuvantekijä, kuvataiteilija ja kirjoittaja Tuuli Teelahti tulee työstämään Saaren kartanon residenssiin kirjaa jäähaista.Teelahti työskentelee monipuolisesti tekstin, kuvan ja mediataiteen parissa. Hän valmistui taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston dokumentaarisen elokuvan pääaineesta vuonna 2021 ja Teatterikorkeakoulun kirjoittamisen maisteriohjelmasta vuonna 2025. Aiemmalta koulutukseltaan hän on puutarhuri ja hän on opiskellut myös merenkulkua. Jäähain pimeä kirja on visuaalinen romaani, jota hän työstää proosatekstin, haastattelumateriaalin, sarjakuvan ja valokuvan keinoin. Kirjan alkusysäyksenä on toiminut ajatus maailman tiettävästi pitkäikäisimmästä selkärankaisesta eli jäähaista. Se elää lähes sokeana Pohjois-Atlantin pohjassa, tulee sukukypsäksi noin 152-vuotiaana, ja on kokoonsa nähden maailman hitain kala. Aikansa jäähai käyttää pääasiassa lepäilyyn. Kirja kysyykin, onko ihmeelle, selittämättömälle ja tuntemattomalle yhä tilaa maailmassamme. Voisimmeko ihmetellä maailmaa ilman tarvetta omistaa, valloittaa ja poimia jokaista tiellemme osuvaa kaunista kukkaa? ”Hakuvaiheessa minua puhutteli hitaus residenssin avainsanana. Usean vuoden ajan olen ihmetellyt hidasta jäähaita ja opetellut itsekin hidastamaan tahtia, siinä toisinaan onnistuen. Hitaus tarkoittaa minulle sekä läsnäoloa että keskeneräisyyden hyväksymistä. Keskeneräisyys nähdään usein ongelmana, heikkoutena. Minulle se näyttäytyy kuitenkin mahdollisuutena. Se on kaiken elämän ja kaikkien maailmankaikkeuden tapahtumien edellytys. Ilman keskeneräisyyttä mitään ei olisi olemassa. Residenssissä aionkin antautua jäähain hitaudelle, nauttia prosessista ja antaa sen kuljettaa minua. Odotan residenssiltä yhtä lailla talven pimeyttä ja hiljaisuutta kuin residenssiläisten yhteisön lämpöä ja kohtaamisia. Residenssi mahdollistaa minulle paneutumisen tekstin uudelleenkirjoittamiseen ja karsimiseen sekä kirjaan tulevien visuaalisten elementtien läpikäyntiin ja työstämiseen”, Teelahti kertoo. Saaren kartanon residenssi mahdollistaa oivalluksia ja kohtaamisia Koneen Säätiön ylläpitämä Saaren kartanon residenssi Mynämäellä tarjoaa taiteilijoille työskentelyapurahan ja majoituksen ainutlaatuisessa ja inspiroivassa kartanoympäristössä. Residenssissä työskentelee eri taiteidenalojen edustajia, joita kannustetaan yhteisölliseen vuorovaikutukseen ja mahdolliseen yhteistyöhön. Taiteilijoille tarjotaan myös mahdollisuuksia syventää ekologisuuteen ja muuhun kestävyyteen liittyvää ajattelua. Remontin vuoksi Saaren kartanon kutsutaiteilijaohjelma on tauolla vuonna 2026. Koneen Säätiön hallitus myönsi Saaren kartanon residenssipaikat vuodelle 2026 kokouksessaan 16. kesäkuuta 2025. Lista residenssipaikkojen saajista