Uutiset

Apurahat

08.12.2016

Vuoden 2016 apurahapäätökset on julkistettu

Koneen Säätiö on jakanut 41,6 miljoonaa euroa rohkeille tieteen ja taiteen avauksille. Apurahan sai yhteensä 615 henkilöä, organisaatiota tai työryhmää.






Tutkijat ja taiteilijat tarttuvat arkailematta maailmaan ja sen monimutkaisuuteen. He penkovat käsitteitä ja laittavat käsityksiä uuteen uskoon. Monet hankkeet liittyvät sukupuolen, luokan, rodun ja identiteetin kysymyksiin. Niistä välittyy huoli nyky-yhteiskunnasta, mutta myös toivo paremmasta, jota voidaan edistää tieteellä, taiteella ja näiden yhteistyöllä.

”Kuplista on tultu ulos, ja tutkijoiden yhteistyö esimerkiksi taiteilijoiden kanssa tiivistyy jatkuvasti”, kommentoi säätiön tiedeasiamies Kalle Korhonen apurahamyöntöjä.  ”Myös dekoloniaalinen lähestymistapa, jossa tuodaan esiin marginaalia ja haastetaan länsimaisen ajattelun kaanonia, nousi esiin tämän vuoden hakemuksissa ja apurahamyönnöissä”, jatkaa säätiön yliasiamies Anna Talasniemi.

Tutustu luetteloon myönnetyistä apurahoista tiivistelmineen. Lue tiedote

Tutustu hankkeisiin

Monissa tuetuissa hankkeissa tutkijat ja taiteilijat tarttuvat yhdessä maailman monimutkaisuuteen. Katarina Jungarin The Children’s Library Project -hankkeessa tehdään rodullistettua suomalaista lapsuutta näkyväksi taiteen ja tieteen keinoin. Juha Vuoren projektissa Turvallisuuden värit tarkastellaan värien käyttöä turvallisuuskäytännöissä, kuten univormuissa tai lipuissa. ”Värien käyttö ei ole viatonta”, kertoo Vuori. Tutkija-taiteilijana hankkeessa toimii Margarita Rosselló Ramón.

Monissa niin tieteen kuin taiteen hankkeissa tarkastellaan ja muutetaan käsityksiä identiteetistä, rodusta ja rodullistamisesta (myös em. Jungarin hanke). Sepideh Rahaa tutkii videoteoksessaan Lähi-idästä Suomeen muuttaneiden naisten unelmia ja identiteettiä. Koko Hubara aikoo perustaa ensimmäisen suomalaisen median, jonka tekijät ovat pelkästään rodullistettuja ihmisiä ja kirjoittaa ensimmäisen ruskeaa suomalaista naiseutta käsittelevän romaanin.

Sukupuoli ja luokka ovat Riitta Högbackan hankkeen keskiössä. Sosiologi Högbacka tutkii kansainvälistä hiuskauppaa.

Genderfuck-esityksellään ilahduttanut esitystaiteilija, näyttelijä Emilia Kokko jatkaa ensi vuonna seikkailuaan vinon maisemissa. Kaiken keskiössä on Möykky, queer-hahmo, joka on Kokon poeettinen ehdotus normien purkamiseksi ja rakenteiden taakse menemiseksi.

Suomen 100-vuotisjuhlavuosi on innoittanut tutkijat ja taiteilijat käsittelemään suomalaisuutta, kansallisuutta ja Suomen historiaa eri näkökulmista. Muuttuvasta suomalaisesta yhteiskunnasta kertovat jo mainittujen Rahaan ja Jungarin hankkeiden lisäksi VTM Johanna Niemen ja työryhmän Suomalaisuutta uudelleenmäärittelemässä. Suomen vuoden 1918 tapahtumia käsitellään useammassakin tieteen ja taiteen hankkeessa (esim. Mikko Myrskylän, Kati Pauliina Pitkäsen, Katja Lautamatin ja Reetta Laitisen työryhmät). Aaro Tupaselan tutkimushankkeen tavoitteena on ”osoittaa, miten kansalliset genomiohjelmat ovat tulleet taiteen ja kirjallisuuden rinnalle muodostamaan uudenlaisia kansallisromanttisia käsityksiä identiteetistä.” Tulossa on myös 100 suomalaista kielielämäkertaa (Hanna Lappalainen),  Tuntematon sotilas 4get (Wille Hyvönen) ja musiikintutkija Alfonso Padillan hanke suomalaisen tangon historiasta, jossa hän myös pohtii uusin silmin tangoa kansallis- ja kulttuuri-identiteettinä.

Tutkimuksen ja taiteen avulla tuodaan esiin sitä, mikä on valtavirran ulkopuolella. Tutkimuksessa tämä näkyy esimerkiksi siten, että tarkastellaan marginaaliin jääneitä vähemmistöjä. Malte Gaschen johtamassa tutkimushankkeessa selvitetään kiertävien sirkustaiteilijoiden kohtaloita Euroopassa natsismin aikana, ja Ann-Catrin Östman taas pureutuu monipuolisen lähdeaineiston valossa siihen, millaista vuorovaikutusta syntyi, kun kulkukauppiaat välittivät hyödykkeitä maaseudulle 1800- ja 1900-luvuilla. Apurahahakemusten arvioijan mukaan ”hanke problematisoi yhteisön ja sen rajojen käsitettä moniulotteisesti”.  Jenni Kuulialan tutkimusta ja yhteiskunnallista vaikuttamista sisältävä hanke käsittelee vammaisuuden vaiettua historiaa

Saamelaisaktiivistiseen Suohpanterror-ryhmään kuuluva Jenni Laiti sai kahden vuoden työskentelyapurahan ja Katja Gauriloff tekee koltansaamenkielistä monitaiteista teatteria.

Liisa Tainion johtama Koskettava koulu koskettelee tärkeitä asioita: sitä, miten nykypäivän suomalaisessa koulussa kosketetaan, ja millaisia merkityksiä kosketus saa oppitunneilla. Myös taiteilija Pilvi Takalan aiheena on kosketus. Työpaikkaintervention ja videoteoksen avulla Takala ottaa kantaa työelämän ja yhteiskunnan muutoksiin.

Maria Mäkelän hankkeessa Kertomuksen vaarat. Kokemuspuhe, exemplumin paluu ja aikalaiskriittinen narratologia käydään kiinni tarinallistumisen pimeisiin puoliin.

Jopa kolme tuetuista hankkeista tapahtuu Helsingin Kontulassa ja kaksi Iijoella. Marianne Niemelä ja The museum of impossible forms -kollektiivi perustaa Kontulaan kulttuurikeskuksen, joka on yhtä aikaa näyttely- ja työpajatila, kirjasto ja kriittisen dekoloniaalisen ja feministisen keskustelun paikka. Kontula electronic (Pekka Tuominen ja työryhmä) on musiikkifestivaali ja kulttuuriantropologinen tutkimus muuttuvasta Kontulasta.  Myös taiteilija Diana Soria Hernandez aikoo työskennellä Kontulassa hankkeensa Culture of Silence: Gestures of performance, drawing and video to encounter violence parissa.

I <3 IIJOKI -työryhmä (Anni Rissanen ja työryhmä) toteuttaa jokea pitkin kirkkoveneellä matkaavan paikkasidonnaisen esitystapahtuman, jonka tarkoituksena on tutkia rakkauden kokemusta Iijoen varrella. Luovontunkki ry:n Pohjois-Pohjanmaan jokiprojektissa myös soudetaan Iijoella. Molemmissa hankkeissa työskennellään paikallisten ihmisten kanssa.

Säätiön kieliohjelman viimeiset rahoitukset myönnettiin tässä haussa, mutta kielentutkimuksen tuki jatkuu. Kieliohjelman rahoituksissa näkyy hyviksi havaittujen tilastollisten metodien hyödyntäminen suomalais-ugrilaisten kielisukulaisuuksien ja kielikontaktien tutkimuksessa, esimerkiksi Riho Grünthalin, Unni-Päivä Leinon, Outi Vesakosken hankkeissa.

Lue sivulta Tilastotietoa apurahoista, mitkä hankkeet saivat summaltaan suurimmat apurahat. Koneen Säätiö haluaa tukea taiteilijoiden ja tutkijoiden pitkäjänteistä työskentelyä. Sen vuoksi tänä vuonna useimmille monivuotiselle hankkeille rahoitus myönnettiin kerralla.

Lähinaapurit-teemahaku

Vuosittaisen haun yhteydessä järjestettiin Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan liittyvä Lähinaapurit-teemahaku.  Teemahaussa myönnettiin 11 apurahaa, yhteensä 2,5 miljoonaa euroa.

Ekologi John Loehrin monitieteisessä Learning From Our Past -hankkeessa tutkitaan, miten Karjalan evakoiden pakotettu muutto vaikutti perhesuhteisiin, lastensaantiin ja yhteiskuntaan sopeutumiseen.

Tutustu muihin teemahaussa tuettuihin hankkeiisiin

”Voiko rohkeutta tunnistaa olematta itse rohkea?”

Valitsemme kullekin alalle vuosittain vaihtuvan asiantuntija-arvioijan, jonka avulla valikoituvat tuettavat hankkeet. Tänä syksynä hakija ei valinnut omaa taiteen- tai tieteenalaansa, vaan sen, minkä alan tai teeman asiantuntijan halusi arvioivan hakemuksensa. Hakemusten arviointi ei ole helppoa, ja muutaman rahoitettavan hankkeen ehdottaminen useiden hyvien joukosta voi olla piinallistakin. Muutama arvioija kirjoitti syksyn aikana ajatuksistaan Rohkeus-blogiimme.

Lue arvioijien ajatuksista

Tilastotietoa apurahoista

Hakemuksia saapui 6 350, ja apuraha myönnettiin 615 hakijalle, eli apurahan sai 9,7 % hakijoista. Myönnetyistä 41,6 miljoonasta 64 % suuntautui tieteeseen, 13 % taiteeseen ja 22 % tiedettä ja taidetta yhdistäviin hankkeisiin. Myönnettävistä apurahoista uusia apurahansaajia oli reilut 60 % ja jatkoapurahoja vajaa 40 %.

Lue lisää tilastotietoja ja mitkä hankkeet saivat suurimman rahoituksen

Myönnetyt apurahat yliopistoittain