Uutiset Saaren kartanon residenssi 15.06.2023 Saaren kartanon residenssipaikat vuodelle 2024 on myönnetty Kuva | Photo: Knut Utler Jaa: Koneen Säätiö on myöntänyt työskentelyjaksot Saaren kartanon taiteilija- ja tutkijaresidenssiin vuodelle 2024. Ensi vuonna residenssissä työskentelee suomalaisten taiteilijoiden lisäksi taiteilijoita ja taiteellisia työryhmiä muun muassa Brasiliasta, Ghanasta, Indonesiasta, Kiinasta, Pakistanista sekä Taiwanista. Saaren kartanon residenssiin haki maaliskuun avoimessa haussa 1 064 taiteilijaa ja taiteilijaryhmää 86 eri maasta. Yksilöresidenssiä haki yli 800 yksittäistä taiteilijaa ja satakunta työparia. Ryhmäresidenssiä haki yli sata taiteellista työryhmää tai taiteellista yhteisöä. Hakutiedotus tavoitti hakijoita 13 uudesta maasta. Yksilöresidenssiin hakeneista enemmistö oli kuvataiteen edustajia, ja ryhmäresidensseissä suurin osa hakemuksista edusti esittäviä taiteita. Hakemuksia vastaanotettiin 484 kappaletta enemmän kuin viime vuonna, joista enemmistö kohdentui yksilöresidenssipaikkoihin. Suuren hakemusmäärän vuoksi vuoden 2024 residenssipaikkojen myöntöprosentti pieneni 3,3 prosenttiin. ”Residenssihakemusten laatu oli korkea, mikä teki arvioijien työstä entistä haastavampaa. Olemme iloisia, että residenssihakumme herätti näin laajaa kiinnostusta, vaikka valitettavasti se myös tarkoittaa, että moni erinomainen hakija jäi vaille residenssipaikkaa. Arvioijien työn ohella monet käytännön seikat kuten työtilatoiveet vaikuttavat lopullisiin valintoihin. Pyrimme huomioimaan residenssipaikkojen myönnöissä moninaisuuden eri osa-alueet taiteen alojen ja hakijoiden taustan suhteen. Koska niin moni osatekijä vaikuttaa lopulliseen valintaan, kannustamme tällä hakukierroksella residenssipaikkaa vaille jääneitä hakemaan jatkossakin”, sanoo Saaren kartanon residenssin johtaja Leena Kela. Taiteilijat toivat hakemuksissa esiin ajankohtaisia, monikerroksellisia ja kipeitäkin aiheita Hakemuksia arvioineiden asiantuntijoiden mukaan hakemusten taso oli jälleen kerran laadukas ja moninainen ja hakemukset olivat suurilta osin huolellisesti tehtyjä. Hakemuksista tuli esille ajankohtaisia aiheita, joita voidaan tuoda näkyväksi taiteen avulla. ”Taidekentällä on kunakin aikana aiheita, jotka kutsuvat monia tekijöitä puoleensa eli ajankohtaiset aiheet ovat suosittuja ja tärkeitä. Silloin sellaiset praktiikat ja ideat, jotka ovat tästä tietoisia, mutta samalla häiritsevät tai laajentavat sitä toisenlaisella näkökulmalla, nousevat esiin. Arvioiduissa hakemuksissa tulee mielestäni esiin se, että elämäntapamme, maailmantilanne, väestörakenteen muutos sekä yhteiskunnalliset protestiliikkeet ovat osoittaneet meidät ja yhteiskuntamme hauraiksi ja haavoittuvaisiksi. Taiteilijat reagoivat tähän ja pyrkivät etsimään uusia, herkkiä tapoja käsitellä esimerkiksi luontosuhteen, vähemmistöidentiteetin, vanhenemisen, sairauden, sukupuolen ja hieman myös teknologian kysymyksiä. Tätä on mielestäni erittäin tärkeää tukea”, kuvailee yksi hakemuksia arvioinut asiantuntija. Vuonna 2024 Saaren kartanon residenssissä työskentelevät taiteilijat ja työryhmät tarkastelevat tulevissa teoksissaan muun muassa traumaa, jälkikolonialismia, tekoälyä, kehollisuutta, ikääntymistä, ilmastonmuutosta, teknologiaa, identiteettejä, alkuperäiskansojen ja vihreiden siirtymien välisiä ongelmia, omaelämänkerrallisuutta sekä uusia ilmaisutapoja. Saaren kartanon taiteilijaresidenssissä työskentelevät ensi vuonna muun muassa kuvataiteilija Arttu Isotalo, dramaturgi, esityksentekijä, näytelmäkirjailija Katariina Numminen sekä alkuperäiskansoista koostuva, saamelaistaiteilija Camilla Therese Karlsenin vetämä, Listening to the Land -työryhmä. Kuva: Jussi Virkkumaa Arttu Isotalo tarkastelee residenssijaksollaan luonnossa esiintyviä symbioottisia suhteita Yksilöresidenssiin hakijoista 37 % on iältään 27–35 vuotta. Helsinkiläinen Arttu Isotalo (s. 1994) työskentelee kuvataiteen, videon, musiikin, performanssin, vaatteiden ja sosiaalisen median parissa yhdistellen eri tekniikoita aktiivisesti. ”Teokseni pursuavat yleensä aina räikeitä värejä ja runsasta tekstuuria, sillä pyrin taiteessani äärimmäisyyteen”, hän kuvailee töitään. Isotalo on nuori taiteilija, jolle residenssityöskentely Saaren kartanossa tulee olemaan ensimmäinen laatuaan ja hän odottaa mielenkiinnolla, mitä kokemus tuo tullessaan. Residenssijakson aikana hänen tavoitteenaan on syventää ymmärrystään luonnossa esiintyvistä symbioottisista suhteista, joissa hän kokee piilevän paljon potentiaalia nykypäivän ongelmien ratkaisemiseen. Hän haluaa myös innostaa muita kiinnostumaan aiheesta esittämällä taiteen keinoin, miten symbioottisia rakenteita on mahdollista kytkeä ihmisen toimintaan. ”Tulen toteuttamaan residenssin aikana osan kierrätystekstiiliin painottuvasta sekatekniikkaprojektista. Kokeilujen kautta pyrin ymmärtämään, mitä mahdollisuuksia symbiooseja imitoiva työskentelytapa synnyttää taiteen kontekstissa. Projektin materiaaleista tärkein on kierrätystekstiili, jota haluaisin löytää lisää paikan päältä residenssistä. Suhtaudun työskentelyyni ikään kuin kokonaisuuden kasvualustana, jonka kuolleeseen orgaaniseen materiaan voi istuttaa ideoita ja työskentelyä siementen tai itiöiden lailla, saaden aikaan uusien organismien kasvun. Olen erityisen kiinnostunut kokeilemaan, millaista olisi aloittaa useampi pienempi kokonaisuus ja saattaa ne vuorovaikutukseen toistensa kanssa, jolloin ne vaihtaisivat rakennusaineita keskenään ja lopulta kietoutuisivat toisiinsa. Tämän voisi antaa levitä myös digitaaliseen tilaan työskentelyn vaiheita dokumentoimalla ja jatkotyöstämällä niitä tietokoneen tai puhelimen avulla”, Isotalo kertoo. Kuva: Jussi Virkkumaa Katariina Numminen tutkii, mitä suusta suuhun tarkoittaa näyttämölle kirjoittamisessa ja dramaturgiassa Dramaturgi, esityksentekijä, näytelmäkirjailija Katariina Numminen (s. 1971) edustaa kokeneempaa taiteilijajoukkoa, joita oli hakijoista suuri osa, peräti 42 prosentin verran. Helsinkiläinen Numminen tulee työskentelemään residenssissä näyttämötekstin kirjoittamisen parissa. Hän on työskennellyt nykyteatterin, esityksen ja dramaturgian parissa 1990-luvulta lähtien, ja hän on toiminut pitkään myös dramaturgian ja kirjoittamisen opettajana. Numminen tekee parhaillaan taiteellisen tutkimuksen väitöstutkimusta otsikolla Dramaturgian keskeneräistäminen, jossa hän tutkii niitä ehtoja ja esitysjärjestelyjä, joilla dramaturgia tulisi enemmän esille. Nummisen taiteellisen työskentelyn mielenkiinnon kohteita ovat olleet muun muassa erilaiset dokumentaariset materiaalit ja prosessuaaliset työtavat sekä viime aikoina ruumiillisuus, unet, suru ja aika. Esitysten ja näytelmien lisäksi hän on tehnyt myös radioteoksia ja kirjoittanut artikkeleita. ”Minua askarruttaa ja innostaa näyttämölle kirjoittamisessa oraalisuus, miten siinä tosissaan kirjoitetaan sanoja toisille suuhun. Voiko tätä puheaspektia ajatella tavallaan ’oraalisena traditiona’? Tämä suusta suuhun -näkökulma on yksi työkysymys residenssin aikana”, Numminen kertoo. Nummisen työstämä teksti liittyy aikaan, ikään, oppimiseen ja opettamiseen liittyvään näyttämötekstiin. Hän puhuu ”arvoituksellisista viesteistä”, joilla hän tarkoittaa sitä, miten taiteessa ja kasvatuksessa välittyy enemmän ja muuta kuin mitä sanotaan ja tarkoitetaan. ”Yksi lähtöimpulssi työlleni on ollut oma kokemukseni sukupolvien välissä olemisesta. Mitä aikapommeja itsessään kantaa, ja miten ne laukeavat? Mitä niistä tunnistaa omassa ruumiissaan? Mitä kaikkea itse siirtää, mitä tunnistaa ja yllättää itsensä, mitä tuli tehneeksi tai sanoneeksi? Miten ihminen välillä litistyy sukupolvien väliin lätyksi, ja toisaalta on ohut hauras venyvä säie menneen maailman ja nykyisyyden tai tulevan välissä”, hän pohtii. Kuva: Knut Utler Listening to the Land -työryhmä tuo alkuperäiskansojen äänen vihreän siirtymän keskusteluun Yksi kesällä 2024 Saaren kartanon residenssissä työskentelevistä työryhmistä on Listening to the Land, joka koostuu alkuperäiskansojen (saamelaisten, inuittien, ensimmäisten kansojen) ja eri alojen taiteilijoista. Ryhmä tuo projektissaan ”Electric Lies” esille poliittisesti arkoja näkökulmia vihreään siirtymään liittyen taiteenaloja ylittävin ilmaisukeinoin. Projekti pureutuu ongelmalliseen retoriikkaan vihreään talouteen siirtymisen ja energiantuotannon ympärillä. Ryhmä kokee, että yleisölle on tarjottu monia valheita poliittisten valintojen vahvistamiseksi, ja alkuperäiskansojen kulttuuri päätyy useimmiten altavastaajan asemaan. ”Pyrimme joikaamisen, visuaalisten elementtien, runouden ja liikkeen avulla paljastamaan ja tuomaan esille julkisessa keskustelussa usein huomiotta jätettyjä tai sivuutettuja näkökulmia”, kertoo projektin kuraattori, saamelaistaiteilija Camilla Therese Karlsen. Keskeisinä kysymyksinä ryhmän työskentelyssä ovat: Mitä tapahtuu maalle, kun alkuperäiskansat joutuvat luopumaan perinteisestä elämäntavastaan luonnon kanssa antaakseen paikan nykyaikaiselle energiantuotannolle? Millä valheilla enemmistö saadaan vakuuttuneeksi siitä, että tämä on oikein? Listening to the Land on alunperin berliiniläisen Oyounin käynnistämä projekti, jonka kuraattoriksi kutsuttiin saamelainen taiteilija Camilla Therese Karlsen. Karlsen valitsee ja kokoaa yhteen taideteoksia, jotka pohtivat alkuperäiskansojen, perinteisen kulttuurin ja terveellisen luonnon välistä merkityksellistä yhteyttä. Työryhmän jäsenet ovat tanssija, runoilija Camilla Therese Karlsen, näyttelijä Lene Cecilia Sparrok, koreografi Marit-Shirin Caroladotter, runoilija ja aktivisti Timimie Märak, joikaaja Lars Henrik Blind, naamiotanssija Elisabeth Heilmann Blind ja valokuvaaja Innuteq Storch. Kohtaamisia, ajatusten vaihtoa ja oivalluksia maaseudun rauhassa Koneen Säätiön ylläpitämä Saaren kartanon residenssi Mynämäellä tarjoaa taiteilijoille ja taiteilijaryhmille työskentelyapurahan ja majoituksen lisäksi monipuoliset työtilat ja rauhallisen maalaisympäristön, jotka antavat antoisat puitteet omaan työskentelyyn keskittymiseen. Residenssissä työskentelee samaan aikaan eri taiteidenalojen edustajia. Residenssiläisiä kannustetaan yhteisölliseen vuorovaikutukseen ja ajatustenvaihtoon toistensa kanssa, mikä parhaimmillaan voi johtaa uuteen ja yllättäväänkin yhteisyöhön. Koneen Säätiön hallitus myönsi Saaren kartanon residenssipaikat vuodelle 2024 kokouksessaan 9. kesäkuuta 2023. Lista yksilöresidenssipaikkojen saajista Lista ryhmäresidenssipaikkojen saajista LISÄTIETOJA Residenssin johtaja Leena Kela +358 40 732 3628, leena.kela@koneensaatio.fi