Uutiset

Saaren kartanon residenssi

12.06.2019

Saaren kartanon residenssipaikat vuodelle 2020 on myönnetty

Koneen Säätiön Saaren kartanon kansainvälisessä taiteilija- ja tutkijaresidenssissä Mynämäellä työskentelee ensi vuonna 29 taiteilijaa ja 13 työryhmää. Valitut taiteilijat työskentelevät residenssissä kahden kuukauden mittaisissa jaksoissa talvikaudella, ja kesällä residenssin täyttävät työryhmät.






Kevään hakukierrokselta residenssihakemuksia saapui yhteensä 698 hakemusta 71 eri maasta, ja residenssipaikka myönnettiin 5,6 prosentille hakijoista. Hakijat olivat eri ikäisiä, eri sukupuolta ja eri vaiheessa taiteellista uraansa olevia taiteilijoita eri puolilta maailmaa. Hakemuksista nousi esille ekologiaan, ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen, ilmastonmuutokseen, sukupuoleen sekä muistiin liittyviä teemoja.

”Tänä vuonna uudistimme residenssihakua sähköisen hakemuspalvelun sekä hakuajan osalta. Residenssihaku siirtyi elokuulta maaliskuulle ja hakemusten määrä kasvoi huomattavasti. Erityisesti visuaalisen taiteen alat painottuivat tällä hakukierroksella. Hakemusten laatu oli korkea, ja hakijoita oli ilahduttavan paljon myös residenssikenttää perinteisesti hallinneiden länsimaiden ulkopuolelta. Hakijoiden monimuotoisuus näkyy kauniilla tavalla myös valinnoissa”, kertoo Saaren kartanon toiminnanjohtaja Leena Kela.

Vuonna 2020 Saaren kartanon residenssiin saapuvat muun muassa kuvataiteilija Perttu Saksa, nigerialainen kirjailija Ayòbámi Adébáyò sekä esitystaiteen työryhmä Transcestors, jotka pohtivat taiteellisessa työskentelyssään esimerkiksi ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta, muistisairauden ja siihen liittyvien menetyksen ja surun tunteita perheessä sekä sukupuoleen ja ei-sukupuolitettuun ja monilajiseen ruumiiseen liittyviä kysymyksiä.

Perttu Saksa kyseenalaistaa kuvatulvaa

Helsinkiläinen kuvataiteilija ja valokuvaaja Perttu Saksa tulee työskentelemään Saaren kartanoon keväällä 2020. Hän työstää residenssijaksollaan asetelmakuvien sarjaa luonnonelementeistä, kohteista, jotka painottelevat elollisen ja elottoman välillä.

”Kohteina työskentelyssäni ovat luonnon kierto, maatuminen, tomu, kuolema, luonnon valo. Lähestyn työn kautta oman ympäristöhavaintoni muutosta, luontoa representaatioina elävän luontosuhteen takana”, Saksa kertoo.

Hänen mukaansa tämän hetken tärkeimpiä asioita on kokonaisvaltaisesti määrittää uudelleen oma suhteemme ympäristöön. Saksa haluaa kuvantekijänä kyseenalaistaa oman aikamme kuvatulvaa ja uudelleen määrittää tapoja, miten katsoa luontoa ja tehdä kuvia.

Residenssissä hän käyttää työskentelymetodinaan märkälevytekniikkaa, 1850-luvulla kehitettyä valokuvausmetodia, jossa filminä käytettävä lasilevy herkistetään valolle hopeanitraatin avulla, valotetaan ja kehitetään levyn ollessa vielä märkä. Saksa kokee, että tämä työläs ja virheille altis tekniikka sekä kymmeniä kiloja painava puinen kamera ovat tarjonneet hänelle polun rauhoittumiselle ja kuljettaneet häntä kohti inhimillisempää ja orgaanisempaa työskentelyä.

”Tekniikka on vienyt minua kohti kuvaa, jossa valokuvan kemialliset vaiheet ja aika ovat konkreettiseesti läsnä, hengittävät ja valuvat visuaalisina jälkinä ja läikkinä, konkreettisina merkkeinä ajasta ja valosta kuvan pinnalla. Tekniikkaan sisältyy paljon ilmaisua rajoittavia virheitä, kuten valumia, vääriä lämpötiloja ja kemikaalien epäpuhtauksia. Olen kulkenut näitä tekniikan rajoitteita kohti, hyödyntänyt niitä esittämisen aiheina ja tätä kautta tehnyt katsomisen prosessia näkyväksi”, hän kuvailee.

Ayòbámi Adébáyò tarkastelee surua ja menetystä uudessa romaanissaan

Nigerialainen Ayòbámi Adébáyò tulee työskentelemään Saaren kartanon residenssiin kolmannen romaaninsa parissa.  Hänen esikoisromaaninsa Älä mene pois (Stay With Me, suom. Heli Naski, Atena, 2018) on saanut runsaasti myönteistä huomiota, ja se on ollut ehdolla useisiin palkintoihin: vuonna 2017 romaani oli kuuden parhaan teoksen joukossa Baileys Women’s Prize for Fiction -kirjallisuuspalkinnon saajaksi, ja sen oikeudet on myyty 13 maahan. Hän on myös julkaissut novelleja lehdissä ja antologioissa.

Adébáyòn käsittelee romaaneissaan nigerialaista kulttuuria ja sen perinteisiä perhekäsityksiä. Saaren kartanossa hän työstää romaania, jossa tarkastellaan nigerialaisen perheen sisäisiä ongelmia sekä surua ja menetystä sisarusten ja kuolemaa lähestyvän vanhan äidin välisten suhteiden avulla. Lisäksi Adébáyò nostaa esille uudessa teoksessaan poikalasten suosimista nigerialaissa perheissä ja sen herättämiin negatiivisiin tunteisiin tyttölasten keskuudessa.

”Alustavasti Tyttäret-nimisen romaanini keskuksessa on neljä siskosta, jotka huolehtivat ikääntyvästä äidistään, kun tämä sairastuu parantumattomasti. Odotan residenssiltä etuoikeutettua tilaisuutta päästä vuorovaikutukseen uraauurtavien taiteilijoiden kanssa”, Adébáyòn kertoo.

Transcestors-työryhmä kysyy, voisiko historiaa määrittää uudelleen

Yksi vuoden 2020 kesällä Saaren kartanon residenssiin saapuvista työryhmistä on viisihenkinen Transcestors-työryhmä. Transcestors on dramaturgi Elina Minnin ja esitystaiteilija Ana Teo Ala-Ruonan ja työryhmän (Alvi Haapamäki, Satu Kankkonen ja Eeti Piiroinen) uusi esitys, joka on spekulatiivinen ja trans-feministinen kuvitelma esihistoriallisista kehosta. Työryhmä työskentelee esitystaiteen, performanssin, kirjoittamisen, kuunnelman, kuvataiteen ja dramaturgian välimaastossa.

Transcestors tarkastelee evolutiivista esihistoriaa ja pyrkii löytämään sukulaisuuksia varhaisista elämän olomuodoista. Esityksen keskiössä ovat historiallisen, ekologisen ja evolutiivisen näkökulman lisäksi juhlan, nautinnon ja ilon teemat. Työryhmä tutkii LARPin (live action role playing eli live-roolipeli), juhlan ja kehollisten menetelmien avulla millainen esihistoriallinen ei-sukupuolitettu ja monilajinen ruumis olisi voinut olla ja miltä tuntuu ruumiillistaa sitä nykypäivässä.

”Haluamme kysyä, miten voisimme uudelleen kirjoittaa ja ymmärtää historiaamme tavalla, joka ei tunnusta kaksijakoista sukupuolikäsitystä tai vahvista perinteisiä cis- ja heteronormeja? Miten evoluutiota trans-, inter- ja muunsukupuolisia lajeja korostavalla luennalla voitaisiin luoda inklusiivisempia tulevaisuuksia?” työryhmä kysyy.

Työrauhaa ja vuorovaikutusta

Saaren kartanon taiteilija- ja tutkijaresidenssi on tarkoitettu eri alojen suomalaisille ja ulkomaisille ammattitaiteilijoille, kääntäjille, kuraattoreille, kriitikoille ja taiteilijaryhmille. Residenssijaksot jakautuvat yksilöresidensseihin ja ryhmäresidensseihin: yksilöresidenssissä taiteilijat työskentelevät kartanolla kaksi kuukautta, ja ryhmäresidenssissä eri alojen työryhmät 2–4 viikon jaksoissa touko–elokuussa.

Syyskuusta toukokuun loppuun residenssissä asuu ja työskentelee kahdeksan taiteilijaa sekä Saaren kartanon kutsutaiteilija. Jokaisen yksilöresidenssijakson aikana residenssissä työskentelee myös yksi Koneen Säätiön apurahalla työskentelevä tutkija. Residenssiläisiä kannustetaan yhteisölliseen vuorovaikutukseen ja ajatustenvaihtoon muiden taiteen alojen ammattilaisten kanssa, mikä parhaimmillaan voi johtaa uuteen ja yllättäväänkin yhteisyöhön. Taiteilijoiden käytössä on useita työtiloja tanssisalista kirjoitustyötilaan monipuolisen taiteellisen työskentelyn mahdollistamiseksi.

Saaren kartanoa ylläpitää Koneen Säätiö, jonka tavoitteena on luoda edellytyksiä rohkeille tieteen ja avauksille. Koneen Säätiön hallitus myönsi Saaren kartanon residenssipaikat vuodelle 2020 kokouksessaan 6.6.2019.

LISÄTIETOJA:

Lista yksilöresidenssipaikkojen saajista

Lista ryhmäresidenssipaikkojen saajista