Saaren kartanon avoimet ovet toi esille alueen muunlajiset asukkaat

Saaren kartanon residenssi avasi kartanon ovet yleisölle 25. toukokuuta. Helteisestä säästä huolimatta tapahtumassa oli lähes 350 vierasta, joilla oli päivän aikana mahdollisuus tutustua kartanon alueella eläviin muunlajisiin eri näkökulmista.

Linnuille koteja ja uusia näkökulmia lintujen havainnoitsemiseen

Mynämäenseudun luonnonsuojeluyhdistyksen järjestämässä työpajassa riitti kiirettä, kun päivän aikana rakennettiin lähes 50 uutta linnunpönttöä. Jokainen tekijä sai viedä pöntön kotiinsa odottamaan uusia asukkaita.

Linnut tulivat tutuiksi uudella tavalla, kun taiteilija ja kirjoittaja Camille Auer johdatti yleisöä queer-lintukävelyille. Kartanon lähimaastoon suuntautuneilla kierroksilla tarkkailtiin kiikareiden avulla lintuja samalla, kun Auer kertoi tekemästään normikrittisestä lintututkimuksesta. Hän avasi osallistujille havaintojaan siitä, miten ihmisten sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät normit vaikuttavat siihen, miten katsomme lintuja ja maailmaa. Kävelyllä pohdittiin sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta lintujen parissa ja niiden näkökulmasta.

Harvinaisten hyönteisten työpaja

Saaren kartanon yhteisötaiteilija Pia Bartsch veti biologi Roni Sepän pro gradu -tutkielman innoittaman työpajan. Päivän aikana moni piirsi navetan taiteilijastudiossa kartanon alueelta löytyneitä harvinaisia hyönteisiä mallina olleiden valokuvien pohjalta ja saimme kokoon 60 upeaa piirustusta. Alkuperäisistä piirustuksista sidotaan taidekirja, joka tulee osaksi residenssin ekologista kirjastoa.  

Kartanon maiseman vaalijat

Päivän aikana oli mahdollisuus tutustua kartanon suojeltua kulttuurimaisemaan hoitaviin lampaisiin ja lehmiin. Kartanon naapuri, maanviljelijä ja lampuri Säde Aarlahti keskusteli ihmisten kanssa kartanon alueella maisemaa hoitavista lampaistaan kartanon kivinavetan läheisellä laitumella. Maanviljelijä Katariina Vapola kertoi rantaniityllä laiduntavista aberdeen angus -karjan emolehmistä ja vasikoista sekä niiden merkityksestä alueen maisemanhoidossa.

Koneen Säätiö on sitoutunut suojelemaan Saaren kartanon valtakunnallisesti merkittävää ympäristöä. Yksi keskeinen tapa säilyttää maiseman monimuotoisuutta on hoitaa perinneympäristöjä, sillä ilman hoitotoimenpiteitä perinnebiotoopit voivat kasvaa umpeen. Laiduntaminen on yksi keino, jonka avulla voidaan säilyttää ja ennallistaa arvokkaita perinnebiotooppeja osana maataloustuotantoa. Laiduntavat eläimet käyttävät ravinteet kasvuun ja maidontuotantoon, mikä pienentää ravinnekuormitusta ja rikastaa laitumen kasvillisuutta. Laiduneläiminä käytetään yleisimmin lampaita, nautoja tai hevosia, ja Saaren kartanon alueella maisemaa hoitavat tällä hetkellä lampaat ja naudat.

Videoanimaatio ilman ihmisen läsnäoloa

Kartanon päärakennuksen keskiaikaisessa kellarissa oli esillä Saaren kartanon alumni, kuvataiteilija Vesa-Pekka Rannikon videoanimaatio Rotta ja rajakoira. Teos on runollinen tarina ihmisen luomasta vyöhykkeestä, mutta ilman ihmistä. Runollisen kauniin teoksen äänimaailmasta vastaa toinen Saaren kartanon alumni, vokalisti Sarah Albu.

Luennoilla tietoa kartanon hyönteisistä ja biologisesta kulttuuriperinnöstä

Biologi Roni Seppä esitteli Turun yliopiston kanssa yhteistyössä tehdyn eliölajikartoituksen tuloksia. Luennolla Seppä kertoi, millaisia vaikutuksia karjan metsälaidunnuksella mahdollisesti on hyönteisten lajistoon ja monimuotoisuuteen. Alueelta on löytynyt harvinaisia, hyvin harvinaisia ja uhanalaisia hyönteislajeja, ja vain yksi prosentti otannasta on vieraslajeja. Hyönteisistä erittäin uhanalaisia lajeja ovat täplänaskalilude, halavasepikkä, minttunirppu ja vaskilyhytsiipi.  Eliölajikartoituksen tavoitteena on ollut saada yleiskuva alueen biologisesta monimuotoisuudesta sekä seurata, mikä vaikutus uusilla alueella aloitetulla laiduntamisella on monimuotoisuuteen tietyillä koealueilla. 

Maisema-arkkitehti Eveliina Kunnaton kertoi Aalto-yliopistolle tekemäänsä diplomityötä Saaren kartanon biologisesta kulttuuriperinnöstä.  Biologinen kulttuuriperintö on luonnon monimuotoisuutta, joka on kehittynyt ihmisen ja luonnon välisessä vuorovaikutus- ja riippuvuussuhteessa pitkän ajan kuluessa. Biologinen kulttuuriperintö tarjoaa kokonaisvaltaisen kehyksen historiallisten puistojen ja puutarhojen arvojen tarkastelulle ja paljastaa niiden riippuvuussuhteet ja ristiriidat. Se tunnistaa historialliset puistot ja puutarhat elävänä, muuttuvana ja monimuotoisena perintönä.

Mehiläisten seura ja Kulttuuripolun ulkonäyttely

Avoimien ovien päivän aikana avattiin myös Mehiläisten seuran Mietoistenlahden rantamaisemaan sijoittuva Kulttuuripolku-näyttely, jota he täydentävät kesän aikana. Saaren kartanon ja Mietoistenlahden rannan läheisyydessä kulkeva Kulttuuripolku on Koneen Säätiön Saaren kartanon taiteilijaresidenssin ja Mynämäenseudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n Mietoistenlahti – luontoelämyksiä kaikille -hankkeen yhteistyönä ideoima vajaan puolen kilometrin pituinen nykytaidetta esittelevä virkistysreitti.

Mehilästen seura järjesti avointen ovien päivänä yleisölle Helsingin Tullisaaresta tutun Kesätori-tapahtuman, jossa oli esillä heidän aikaisempia teoksiaan sekä Kulttuuripolkuun liittyviä teosaihioita. Yleisö sai muun muassa makoilla sängyssä omenapuiden katveessa kuunnellen Työssäkäyvien naisten lepokoti -ääniteosta ja istuttaa yhdessä taiteilijoiden kanssa Kulttuuripolulle tulevia kesäkukkia.