Rasisminvastainen viikko ja muuta rasismin vastaista toimintaa

Tällä viikolla vietetään SPR:n koordinoimaa valtakunnallista rasisminvastaisen viikon kampanjaa. Rasisminvastaisella viikolla (19.–25.3.) edistetään yhdenvertaisuutta ja korostetaan, että jokainen kantaa vastuun omista asenteistaan ja valinnoistaan.

Rasismi on olemassa joka päivä, vaikka se nostetaankin erityishuomioon tällä viikolla. Lue tästä, minkälaista rasismin vastaista tieteellistä ja taiteellista työtä Koneen Säätiö muun muassa rahoittaa.

ARMA (Anti-Racism Media Activist Alliance) tuo yhteen tutkijoita, aktivisteja ja taiteilijoita

ARMA aikoo teoriaa ja käytäntöä yhdistellen hyödyntää digitaalista mediaa, pedagogiikkaa ja taiteita rasisminvastaisen ajattelun ja arvojen edistämiseen. ARMA järjestää työpajoja ja luentoja, tuottaa verkkomateriaaleja sekä taidenäyttelyitä ja julkaisee kirjoja.

”ARMA on luovien osaajien liitto, jota mustat ja ruskeat ihmiset johtavat. Suurin osa toiminnastamme on avointa kaikille. Haluamme muuttaa tutkimuksen, aktivismin ja taiteen luoviksi työkaluiksi rasismia vastaan”, Monica Gathuo ja Leonardo da Costa Custódio kertovat.

Lasten kirjasto tuo rodullistetun lapsuuden näkyväksi

Hankkeen keskeisimpiä tavoitteita on tehdä näkyväksi suomalainen rodullistettu lapsuus. Projektissa käytetään erilaisia taiteellisia menetelmiä, joiden tavoitteena on tuottaa vastatarinoita, joissa sukupuoli, rotu ja luokka on ajateltu uudestaan. Hankkeessa tuotettavista uusista lasten tarinoista, taiteesta ja muusta tutkimusmateriaalista kootaan arkisto.

”Vanhempien vertaisryhmässä tulimme tietoisiksi, kuinka monet rakastetut lastenkirjat toisintavat ongelmallisia rodun ja sukupuolen respresentaatioita”, kertoo hankkeen johtaja Katarina Jungar.  ”Arkisto tekee näkyväksi näkymättömiä tarinoita ja kokemuksia ja luo tämän kautta pohjaa yhä uusille narratiiveille ja erilaiselle ajattelulle. Haluamme nostaa esiin sellaisia tarinoita, joissa rotua, seksuaalisuutta, luokkaa ja sukupuolta käsitellään positiivisesti ja luovasti”, hankkeen kuraattori Christopher Wessels kertoo.

”Kirjasto on todennäköisesti tämän päivän suomalaisessa kontekstissa kulutusyhteiskunnassa itsenäisin ja saavutettavuudelta vahvin julkinen tila. Kirjasto toimiikin projektissamme sekä tutkimuksen tekopaikkana, että uuden tiedon levittämisen tilana”, Wessels kertoo.

Apurahan saajat Faith Mkwesha, Christopher Wessels, Ahmed Al-Nawas, Annina Maluka, Katarina Jungar. Photo: Abdellatif Kechiche

Minna Seikkula tutkii valkoisuuden luokkajakoa

Väitöskirjatutkija Minna Seikkulan mukaan valkoisuuden ja luokan kytkösten huomaaminen on olennainen osa rasismin kyseenalaistamista. Minna Seikkula käsittelee Koneen Säätiön rahoittamassa väitöstutkimuksessaan antirasistisen aktivismin suuntauksia. Seikkula on kiinnostunut kriittisestä rasismin ja antirasismin teoretisoinnista sekä feministisestä intersektionaalisuutta koskevasta keskustelusta.

”Rasististen rakenteiden purkamiseksi on huomio suunnattava tavalliseen ja totunnaiseen – myös siihen, miten koulutetut kaupunkilaiset ja keskiluokka osallistuvat osaltaan paitsi valkoisen äärimmäisyyden myös ja erityisesti valkoisen tavallisuuden ylläpitämiseen. Valkoinen tavallisuus esimerkiksi koulussa ja koulutusvalinnoissa, asunto- ja työmarkkinoilla sekä rodullistavia rajavetoja noudattavissa siirtolaisuuden kontrolleissa tuottaa uudelleen hierarkisoivan ideaalin. Esimerkiksi arviot hyvistä kouluista, mukavista asuinalueista, toivotuista naapureista, luotettavista vuokralaisista tai pätevistä asiantuntijoista saattavat toistaa valkoista tavallisuutta”, Seikkula kirjoittaa Rohkeus-blogissa.

Minna Seikkula. Kuva: Markku Ojala.

Vuoden Tiedekynä 2017 pohtii, miten myytti yhden kulttuurin Suomesta ruokkii rasismia

Vuoden Tiedekynä 2017 –palkinnon voittaja Miika Tervonen kirjoittaa Rohkeus-blogissa, että kaikkien nationalististen konstruktioiden tavoin myös suomalaisuuteen liittyy sokeat pisteensä ja arkipäiväistyneet itsestäänselvyytensä.

”Ajatus kulttuurisesta homogeenisyydestä on kuitenkin paitsi myytti, myös yhä vahingollisempi sellainen. Se tuo 1900-luvun alkupuolen rotuajattelun kaikuja monimuotoistuvaan arkeemme ja legitimoi muukalaisvastaisuutta. Se sulkee suomalaisuuden ulkopuolelle ihmisiä joista monet ovat olleet täällä sukupolvien, vuosisatojen tai tuhansien ajan.”

Hänen artikkelinsa ”Historiankirjoitus ja myytti yhden kulttuurin Suomesta” (Kotiseutu ja kansakunta. Miten suomalaista historiaa on rakennettu. Toim. Pirjo Markkola, Hanna Snellman & Ann-Catrin Östman, SKS 2014) voitti ansiokkaasta suomen kieltä käytöstä myönnettävän tieteellisen julkaisun palkinnon.

Miika Tervonen. Kuva: Aleksi Poutanen