Kesäkuun alussa Mietoistenlahden rantamaisemaan Mynämäen Mietoisissa avautuu nykytaiteen ulkonäyttely. Kultturipolku-kesänäyttely on avoinna kaikille alueella liikkuville. Paikkasidonnaisen ja Saaren kartanon lähiluontoon sijoittuvan näyttelyn taiteilijoina ovat Ville Aalto, Elina Juopperi, Teemu Korpela ja V. S. Luoma-aho. Saaren kartanon residenssissä työskennelleiden taiteilijoiden teokset ovat saaneet innotuksensa Saaren kartanosta ja sen lähialueen luonnosta sekä historiasta. Näyttelyn ulkona sijaitsevat veistokset, installaatiot sekä runot ovat hienovaraisessa vuorovaikutuksessa ympäröivään luontoon ja maisemaan. Näyttely on avoinna 1.6.–31.8.2021.

Saarenrantatien ja Vasikkahaan lintutornin välillä kulkeva Kulttuuripolku on Koneen Säätiön Saaren kartanon taiteilijaresidenssin ja Mynämäenseudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n Mietoistenlahti – luontoelämyksiä kaikille -hankkeen yhteistyönä ideoima alle puolen kilometrin pituinen virkistysreitti, ja se on avoinna kaikille siellä käveleville. Kulttuuripolulla esitellään Saaren kartanossa työskennelleiden taiteilijoiden eri taiteenlajeja edustavia teoksia.

Kesäkuusta elokuun loppuun Kulttuuripolulla esitellään Saaren kartanon residenssissä työskennelleiden taiteilijoiden installaatioita, veistoksia sekä runoja, jotka tarjoavat taide- ja kulttuurielämyksiä kaikille luonnossa kulkeville koko kesän ajan. Kesällä 2021 Kulttuuripolun varrella nähdään äänitaiteilija Ville Aallon, kuvataiteilijoiden Elina Juopperin ja Teemu Korpelan sekä kirjailija V. S. Luoma-ahon teokset.

Ääniteosta varten suosittelemme näyttelyyn tutustujia ottamaan mukaan älypuhelimen ja omat kuulokkeet.

Kulttuuripolun löydät osoitteesta Saarenrantatie 31, 23140 Hietamäki tai Saarentie 230, 23140 Hietamäki.

Pysäköintipaikkoja löytyy Saarentien varrella olevalta lintutornille vievältä parkkialueelta sekä Saarenrantatien varrella sijaitsevan Sillankarin lintutornin yhteydestä.

Tervetuloa tutustumaan Kulttuuripolkuun!

Tutustu Kulttuuripolun kesänäyttelyn taiteilijoihin

Ville Aalto ja luonnon monimuotoisuuden äänet

Yksi Kulttuuripolun neljästä teoksesta on Saaren kartanon residenssin ja Luomuliiton yhteistyöprojekti äänitaiteilija Ville Aallon kanssa. Aalto on työstänyt keväällä monimuotoisuutta käsittelevää ääniteostaan yhteistyössä sauvolaisen Kamparsin luomutilan kanssa.

Teos tekee kuuluvaksi taiteen keinoin monimuotoisuuteen liittyviä kysymyksiä ja oivalluksia. Aalto on viime vuosina tarkastellut ekologista kriisiä, kiihtyvää teknologista kehitystä sekä luonnollisen ja keinotekoisen häilyvää rajaa. Hänen teossarjansa Avian Electronics tuo esille huolen siitä kehityksestä, jossa ihminen kokee voivansa hallita, muokata ja tuhota ympäristöään ilman vakavia seuraamuksia, mutta samalla Aalto haluaa valaa uskoa mahdollisuuteen tasapainoisesta yhdessäelosta muun luonnon kanssa.

”Tämä teos on minulle uudenlainen tapa työskennellä vuorovaikutuksessa. Työskentelen yhdessä Kamparsin luomutilan kanssa, ja kehittelyprosessi on uusia ajatuksia herättävä ja opettava kokemus. On upeaa olla dialogissa ihmisten kanssa, joiden arkitodellisuus on niin erilainen kuin omani. Harva asia tässä ajassa tuntuu yhtä tärkeältä kuin se, että erilaisista lähtökohdista ja todellisuuksista tulevat ihmiset voivat keskustella ja kuunnella toisiaan”, Ville Aalto kertoo.

Ville Aalto on helsinkiläinen äänitaiteilija. Hän työskentelee äänisynteesin ja musiikkiteknologioiden parissa tuottaen keinotekoisia, sähköisiä versioita luontoäänistä, jotka soivat levytyksillä, konserteissa sekä ääni-installaatioissa. Teokset yhdistelevät äänitaidetta, elektronista musiikkia ja tilaääntä.

Aalto on viime vuodet työskennellyt Avian Electronics -projektin parissa. Monialaisen projektin keskiössä on synteettinen linnunlaulu sekä muut keinotekoiset luontoäänet, ja niiden ympärille rakentuvat sähköiset äänimaisemat ja elektroninen musiikki. Teokset tutkivat aidon ja keinotekoisen käsitteitä, ihmisen ja muun luonnon suhdetta sekä kiihtyvän teknologisen kehityksen luomia uhkia ja mahdollisuuksia. Projekti on tuottanut useita monikanavaisia ääni-installaatioita, konsertteja sekä levytyksen Avian Electronics (2020). Aalto työskenteli Saaren kartanon residenssissä marras–joulukuussa 2019.

www.villeaalto.com

Elina Juopperi ja kahden erilaisen luontosuhteen kohtauspaikka

Kuvataiteilija Elina Juopperi teki Kulttuuripolulle paikkasidonnaisen teoksen, jossa osa niittylaitumen aitatolpista korvataan kesän ajaksi sorvatuilla tolpilla. Juopperi halusi tehdä teoksen, joka näkyy vahvasti ja muuntaa Kulttuuripolun näkymää siten, ettei teos ei lisää mitään maisemaan: materiaalin määrä ei lisäänny eikä teokseen liity maan muokkaamista. Teos alleviivaa maisemaa ja tuo esiin ympäristön arkkitehtuuria, samalla saattaen kulkijaa polkua pitkin. Kulttuuripolun ympäristö on sekä vanhaa viljeltyä kulttuurimaisemaa että luonnonsuojelualuetta, ja alueella kohtaa kaksi hyvin erilaista luontosuhdetta. Juopperi haluaa teoksessaan nostaa esiin myös käsityöperinnettä. Teos on toteutettu yhteistyössä Erkki Hämäläisen (Vehmaa), Asko Lindgrenin (Oulu), Mikko Saariston (Mietoinen), Pekka Pentinkäisen (Turku), Lasse Lehtosen (Mynämäki) ja Andrei Bakharevin (Turku) kanssa, jotka ovat puun sorvaamiseen erikoistuneita puuseppiä.

”Pidän teosten tekemisestä ei-museaalisiin kohteisiin. Omakohtaisesti koen, että luontoon tehdyt teokset antavat omat haasteensa. Tarkoitan tällä sitä, etten halua tai kykene tekemään sellaisia teoksia maisemaan, jotka alistavat, hallitsevat luontoa: en esimerkiksi kykenisi kaatamaan rekkakuormallista asfalttia rinnettä alas. Tässä mielessä olen varmasti aikani lapsi – nykytilanteen huomioiden suhde luontoon on suojeleva tai vähintäänkin neutraali. Mitä pienempi on oma jälkeni, sitä parempi”, Juopperi kertoo.

Tornionjokivartinen taiteilija Elina Juopperi opiskeli kuvataiteen DNSEP tutkinnon Pariisissa, jossa asui lähemmäs kaksikymmentä vuotta. Tekijänä Juopperi on yhteiskunnan tarkkailija, havaintonsa hän siirtää teoksiinsa – Juopperi kokee olevansa dokumentaarinen tekijä. Hänen teoksissaan tekniikka palvelee ideaa: usein käytössä on valokuvaus, keräily, piirustus, kävely ja installointi. Juopperi työskenteli Saaren kartanon residenssissä tammi–helmikuussa 2021.

Teemu Korpela ja kultainen vasikka rantaniityllä

Kuvataiteilija Teemu Korpelan teos Golden Calf eli Kultainen vasikka syntyy Kulttuuripolun niittymaisemaan kierrätetyistä materiaaleista.

”Teoksen nimi viittaa Raamatun tarinaan, jossa israelilaiset alkoivat palvomaan erämaassa kultaisia jumalankuvia ja päätyivät ongelmiin. Teos itse ei suoranaisesti viittaa Raamattuun, vaan ihmisen taipumukseen luoda merkitystä elämäänsä tavoilla, joiden seurauksia emme välttämättä ymmärrä vasta kuin on liian myöhäistä”, Korpela kertoo.

Teemu Korpelan ilmaisua määrittää käsitteellinen lähestyminen taidehistoriaan ja maalausmateriaaleihin. Teosten muoto saa usein lähtökohtansa pohdinnasta, joka tutkii inhimillisen kokemuksen ja maailman suhdetta. Korpela on pitänyt näyttelyitä aktiivisesti vuodesta 2005, ja hänen teoksiaan on esitetty Suomessa, Ruotsissa, USA:ssa, Englannissa, Japanissa, Latviassa ja Slovakiassa. 

Korpelan teoksia on Kiasman (Kansallisgalleria), Suomen Taideyhdistyksen, Valtion, Turun taidemuseon, Tampereen taidemuseon, Paulon Säätiön, Etelä- Karjalan taidemuseon, Imatran taidemuseon ja Seppo Fräntin (Kiasma) kokoelmissa. Korpela työskenteli Saaren kartanon residenssissä maalis–huhtikuussa 2019.

V. S. Luoma-aho sanoittaa maisemaa

Kulttuuripolulla kulkija saa kokea myös kaunokirjallisuuden avulla sanoitettua maisemaa kirjailija V. S. Luoma-ahon tekstien kautta. Hänen tekstejään on tulostettuna puutauluille eri kohdissa Kulttuuripolkua.

”Ajatuksenani oli yksinkertaisuus: tekstit ovat kuin maiseman fragmentteja, osin päiväkirjamaisia muistoja omalta residenssiajaltani, tarkoitettu lukijan ja laidunmaaympäristön väliseksi pieneksi kohtaamispaikaksi. Ajatukseni ja myös käytännön kokemukseni luonnossa olevista teksteistä on, että luonnonympäristössä tapahtuvassa vuoropuhelussa lukijan, tekstin ja maiseman välillä aistillinen kokemus korostuu moninkertaisesti. Vaikka ulkona olisi kuinka hiljaista, niin aina ympäristö kohisee ja tulvii vuolaasti. Se saattaa olla keskittymisen kannalta myös hermostuttavaa, eikä tekstin ole silloin hyvä olla kovin raskasta tai vaikeaa. Ajattelen sarjan pienenä kävelymeditaationa: tekstit ovat prismoja tai linssejä, joiden kautta ajatella ja kokea maisemaa. Tai aina voi jatkaa kävelemistä”, Luoma-aho kuvailee.

V. S. Luoma-aho on jyväskyläläinen kirjailija. Hän on opiskellut kirjallisuutta ja kirjoittamista Jyväskylän yliopistossa, minkä lisäksi hän on osuuskunta Poesian perustajajäsen ja kustannustoimittaja. Luoma-aho on julkaissut viisi runokirjaa: ”Ruumiita” (2009), ”Remora” (2011), ”Kronologi” (2014), ”Mantra” (2016) ja ”Safar” (2020), sekä Jaakko Pallasvuon kuvittaman lyhytproosateoksen ”Luonteita” (2018). Helmikuussa 2021 ilmestyi hänen ensimmäinen novellikokoelmansa ”delete” (2020). Luoma-aho on myös suomentanut Sam Pinkin teoksen ”AION KLOONATA ITSENI JA TAPPAA KLOONINI JA SYÖDÄ SEN” (2013). Luoma-aho työskenteli Saaren kartanon residenssissä syys–lokakuussa 2019.