Uutiset

Koneen Säätiön toiminta

12.11.2015

Minna Nurminen: Ole utelias uutta kohtaan

Minna Nurminen ei joudu kauaa miettimään esimerkkiä rohkeudesta. Hän kohtaa sitä joka päivä työssään. Nurminen opettaa suomea muualta Suomeen muuttaneille.


 

”Uuden elämän aloittaminen vieraassa maassa vaatii rohkeutta, vaikka se ei vapaaehtoinen valinta olisikaan”, Nurminen toteaa. ”Sosiaalisen verkoston luominen tyhjästä ja vieraan kielen oppiminen ei ole helppoa. Se on jatkuvaa epämukavuusalueella olemista.”

Nurminen ihailee oppilaidensa sinnikkyyttä uuden elämänsuunnan hakemisessa. Opettaja korjaa yleisen harhaluulon: vaikeinta ei ole kielen oppiminen.

”Suomen maine vaikeana kielenä johtuu sen erilaisuudesta verrattuna moniin muihin eurooppalaisiin kieliin. Jos äidinkieli on somali tai kiina, on aivan yhtä vaikeaa tai helppoa opetella suomea kuin vaikka ranskan kieltä.”

 

Ole valmis muuttamaan mielipiteitäsi

33-vuotias Nurminen on Koneen Säätiön hallituksen nuorin jäsen, jolle kieli on työ ja tutkimuksen kohde.

”Muistan kuinka jo lapsena luin meillä kotona ollutta Eero Kiviniemen kirjaa Rakkaan lapsen monet nimet”, Nurminen nauraa.

Vaikutuksensa on varmaan ollut silläkin, että sekä äiti, Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Hanna Nurminen, että täti, varapuheenjohtaja, Ilona Herlin ovat samalla alalla. ”Meillä on aina puhuttu paljon kielestä ja muistan seuranneeni heidän uraansa jo nuorena”, Nurminen kertoo.

Alun perin hänestä kuitenkin piti tulla kauppatieteilijä.

”Kuulostaa ehkä hölmöltä, mutta vaikka olen aina ollut kiinnostunut kielestä, lukion jälkeen tuntui siltä, että piti saada joku ”oikea” ammatti. Ajattelin, etten ainakaan halua opettajaksi tai tutkijaksi.”

Nurminen meni Turun kauppakorkeakouluun, valmistui, ja oli kaupallisen alan töissäkin, kunnes aiemmin aloitetut suomen opinnot houkuttelivat uudelleen opiskelemaan. Hän valmistui suomen kielen maisteriksi Turun yliopistosta vuonna 2014.

Vähitellen opettajan ja tutkijan ura alkoi tuntua yhä houkuttelevammalta.

Työssään hän kokee saavansa yhdistää kielen logiikkaa ja ihmisten kanssa olemista juuri sopivasti. Gradussaan Nurminen tutki sitä, miten Suomessa asuvissa kaksi- ja monikielisissä perheissä valitaan nimiä lapsille. Samaa aihepiiriä hän on nyt laajentamassa väitöskirjaksi.

 

Kritisoi ja kuuntele

Koneen Säätiöllä on mahdollisuus tehdä rohkeita rahoituspäätöksiä esimerkiksi julkista sektoria vapaammin. Nyt, suurten koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvien leikkausten aikana sen tuntuu entistäkin tärkeämmältä.

Koneen Säätiön suunnitelmissa on jatkaa erilaisia kohdistettuja teemahakuja yleisen apurahahaun rinnalla. Teemahauista viimeisin oli Jakautuuko Suomi -ohjelma, jonka tarkoitus oli lisätä ymmärrystä yhteiskunnan eriarvoistumisesta.

”Tärkeää on se, että teemoja voi lähestyä eri tieteenalojen kautta, jolloin saadaan yllättäviä näkökulmia ja monipuolista tietoa.”

Yhtä tärkeänä Nurminen näkee apurahansaajien ja tutkijoiden aseman parantamisen. Kun tieteestä, taiteesta ja tutkimuksesta leikataan julkista rahoitusta, kasaantuu yhä enemmän painetta myös säätiöille.

 

Opettele vieraita kieliä, ymmärrät maailmaa paremmin

Yhteiskunnallista ja poliittista keskustelua leimaa tällä hetkellä taloudellisen hyödyn ympärillä käytävä keskustelu. Nurminen kaipaa enemmän keskustelua, jossa arvona olisi jotakin muutakin, kuten hyvinvointi, onnellisuus tai vaikka ihmisten väliset sosiaaliset suhteet. Hän on huolissaan rasismin lisääntymisestä ja toivoisi, että sitä vastustettaisiin rohkeammin.

”Asioita pitäisi katsoa globaalista perspektiivistä ja inhimillisestä näkökulmasta; nähdä ihmiset ihmisinä.”

Hän on työssään nähnyt, kuinka Suomeen muuttaneilla on usein todella korkea motivaatio oppia kieltä ja löytää paikkansa yhteiskunnassa. Jos tämä tehtäisiin helpommaksi, siitä hyötyisivät kaikki.

Käytännössä kotoutumista nopeuttaisi se, että maahan muuttaneet päästettäisiin töihin. Tiukkojen suomen kielen osaamisvaatimusten löyhentäminen voisi olla yksi hyvin konkreettinen tekijä.

Kiinnostava huomio, jonka Nurminen nostaa esiin on monikielisyyden etu kaikille. Hän on huolissaan siitä, että kieltenopiskelu kouluissa on vähentynyt ja englanti on noussut niin selkeästi pääkieleksi. Muidenkin kielten osaaminen olisi tärkeää.

”Eikä kaikkia kieliä tarvitse oppia täydellisesti, sillä tärkeää on myös eri kielten avaamat erilaiset näkökulmat maailmaan”, sanoo juuri espanjan alkeet aloittanut Nurminen.

”Kieleen liittyy kauheasti eri asioita!”, Nurminen innostuu. ”Eri kielillä maailmaa voi katsoa eri tavoilla, eri näkökulmista. Jokainen kieli avaa myös uutta ajattelua ja kulttuuria.”

 

Rohkeaa on: Kriittisyys ja kyseenalaistaminen. Rohkeaa on toisaalta myös toisten kuunteleminen ja avoimuus uusia asioita kohtaan sekä se, että on valmis muuttamaan myös omia käsityksiään ja mielipiteitään.

Rohkeaa ei ole: Lyhytnäköisyys, itsekkyys ja välinpitämättömyys.

BIO:

Minna Nurminen, s. 1982, valittiin Koneen Säätiön hallitukseen vuonna 2010.

Suomen kielen sekä kauppatieteiden maisteri. Suomen kielen gradu käsitteli nimenvalintaa kaksi- ja monikielisissä perheissä.

Harrastaa lukemista, lenkkeilyä ja matkustamista.