Metsän puolella -rahoitusta 15 uudelle hankkeelle: metsätietoisuuden kasvattaminen vaatii monialaista ymmärrystä

Uudet Metsän puolella -hankkeet syventävät metsätietoisuutta tarkastelemalla metsiin liittyvää historiaa, kieltä ja hallintoa sekä menneisyydessä että nykypäivänä.  

Koneen Säätiön Metsän puolella -aloitteen kuudennella hakukierroksella rahoitusta myönnettiin tutkimukseen, taiteeseen sekä tiedettä ja taidetta yhdistäviin hankkeisiin yhteensä lähes 3,4 miljoonalla eurolla. Hakemuksia arvioitiin 305. 

“Kun ymmärrämme metsähistorian kerroksia ja tunnistamme metsäpuheen rakenteita, näemme selvemmin eri toimijoiden metsäsuhteen ja pyrkimysten taakse. Näin syntyvä metsätietoisuus tukee entistä avoimempaa metsäkeskustelua ja avaa tulevaisuuden myös muutosten tekemiselle. Juuri tällaista ymmärrystä Koneen Säätiön Metsän puolella haluaa vahvistaa”, sanoo Koneen Säätiön Metsän puolella -aloitteen muutosjohtaja Mari Pantsar. 

Kuudennen Metsän puolella -rahoituskierroksen hankkeet katsovat metsäkeskustelua pintaa syvemmälle. Niissä lähestytään metsää uusista näkökulmista tarkastelemalla menneisyyden kerrostumia, nykyhetken moninaisia perspektiivejä ja polkuja tulevaisuuteen. 

Historiantutkimus valottaa Suomen polkua kansainväliseksi metsämaaksi 

Metsätyö muutti ratkaisevasti Suomen kehityssuuntaa teollistumisen aikana, ja sen vaikutukset heijastuvat nykypäivään. Marika Hyttisen (400 700€) tutkimus Joka kirvestä säästää, se metsää vihaa? Arkeologinen tutkimus savotoista ja niiden ympäristövaikutuksista ajalla 1900–1960 tuo tuoreita näkökulmia metsätyön ja -työläisyyden historiaan ajanjaksolla, jolloin metsätyön merkitys oli suurimmillaan modernisoituvassa Suomessa. Hankkeen tavoitteena on selvittää pohjoissuomalaisia savotoita ja niiden vaikutuksia ympäristöön vuosina varhaisen teollistumisen aikakautena. Projektissa järjestetään myös kansalaisia osallistavia työpajoja, joiden tuotoksista koostetaan tiedettä ja taidetta yhdistävä näyttely. 

Vaikka metsät ovat osa paikallista identiteettiä, ne ovat erottamattomasti kytköksissä Suomen kansainvälistymiseen ja kehitystyöhön. 

Markku Hokkasen (303 200€) hanke Suomalaisen metsäosaamisen globaalihistoria: FAO ja kansainvälisen kehitysyhteistyön ja metsädiplomatian verkostot, 1945–1994 tutkii suomalaisten metsäasiantuntijoiden toimintaa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) metsäosastolla. Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka FAO:ssa toimineet suomalaiset metsäasiantuntijat toimivat kehitysavun ja “metsädiplomatian” lähetteinä, ja näin vaikuttivat Suomen metsäalan globalisoitumiseen. Ylirajaiseen arkistotutkimukseen perustuva tutkimus tarjoaa uuden näkökulman siihen, kuinka suomalainen metsäosaaminen kansainvälistyi.  

Laajempaa metsäymmärrystä näkökulmien moninaisuudesta  

Näkökulmia metsiin on yhtä monta kuin ihmisiäkin. Myös metsällä ja sen asukkailla on oma toimijuutensa. Sanna Hukkasen (86 400€) sarjakuvateokset kääntävät ihmiskeskeisen perspektiivin: karjalankielisessä tarinakokoelmassa metsän toislajiset olennot tarkkailevat ihmistä. 

Luonto rakentaa siltoja kulttuurien välille Faisa Qasimin (50 600€) Juuret Metsässä -hankkeessa, joka tutkii maahanmuuttajien suhdetta suomalaiseen metsän. Dokumenttielokuvassa maahanmuuttajat kertovat heidän kokemuksistaan metsästä sekä fyysisenä ympäristönä että symbolisena tilana, jossa voi kokea rauhaa, turvaa ja yhteenkuuluvuutta. Elokuva esittelee myös haastateltavien omia luontoperinteitä ja kulttuuriensa suhtautumista metsään. 

Vanhojen metsien tutkimuksesta tiekarttoja tulevaan

Metsäymmärryksen syventäminen vaatii ajantasaista ja tarkkaa tietoa metsiemme tilasta nykyhetkessä. Luonnonvarakeskuksen LUONMETSÄ-hanke (300 000€) tutkii Suomen luonnonmetsien rakennetta ja lajistoa 1990-luvulla perustettuilta koealoilta, joilta kerätään ja päivitetään tietoa elävän ja kuolleen puuston määristä ja lajistosta. Tavoitteena on luoda vertailuarvot luonnonmetsien ominaispiirteille, jotka tukevat esimerkiksi vanhojen metsien suojeluun liittyvää päätöksentekoa. LUONMETSÄn avoimesti julkaistava aineisto  osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun luonnonmetsien merkityksistä ja niiden vaikutuksista hiilinieluihin.  

Jan Saijets työryhmineen (700 000€) kartoittaa ensimmäistä kertaa Suomen jatkumo- ja luonnonmetsiä. Hankkeessa laaditaan niistä kaikille avoin kartasto. Jatkumometsät ovat metsiä, jotka ovat 1950-luvulta tähän päivään asti säilyneet intensiivisten hakkuiden ulkopuolella. Juuri nämä metsät ovat niitä, joita voidaan potentiaalisesti kutsua vanhoiksi luonnonmetsiksi. Hanke kuroo kiinni työtä, jota on tehty esimerkiksi Ruotsissa jo pari vuosikymmentä viranomaistyönä. 

Näiden hankkeiden lisäksi myönnettiin muun muassa vedenalaisesta elämästä ammentavaan äänitaiteeseen, metsien muuttuvien merkitysten tutkimiseen kaunokirjallisuudessa sekä kahteen uhanalaisista metsälähteistä kertovaan elokuvaan.  

Koneen Säätiö rahoittaa Metsän puolella syvällisiä, oivaltavia ja rohkeita hankkeita laajasti metsään liittyvistä aiheista. Tavoitteena on lisätä moniäänistä yhteiskunnallista keskustelua metsien monista merkityksistä ja tuoda esiin niitä vivahteita ja ääniä, jotka eivät ole päässeet kuuluville metsäkeskusteluissa. 

Metsän puolella –rahoitusta voi hakea laajasti metsään liittyviä taiteen, tutkimuksen, journalismin tai aktivismin hankkeita.  Vuoden 2025 toiselle hakukierrokselle ehtivät mukaan 15.9. mennessä lähetetyt hakemukset. Rahoituspäätökset päätetään joulukuussa 2025.

Lue lisää kaikista Metsän puolella -hankkeista. 

Lue Mari Pantsarin kolumni: Metsä puhuu – kuuntelemmeko?