Metsän puolella -rahoitusta 13 uudelle hankkeelle 

Hankkeissa tarkastellaan muun muassa metsäteollisuuden innovaatiotoimintaa ja uudistumispyrkimyksiä. 

Koneen Säätiön Metsän puolella -aloitteen viidennellä hakukierroksella rahoitusta myönnettiin 13 hankkeelle yhteensä 2,2 miljoonalla eurolla. Hakemuksia arvioitiin 244. 

Rahoitusta sai esimerkiksi dosentti Anni Huhtalan johtama hanke, jossa analysoidaan suomalaisen metsäteollisuuden innovaatiotoimintaa ja ympäristöpolitiikkaa (254 100 €). Metsäteollisuuden investoinnit ovat viime vuosina painottuneet matalan jalostusarvon sellun tuotantoon, mutta samalla toimiala odottaa tuottavuutensa paranevan innovaatioilla ja uusilla tuotteilla. Hankkeessa tutkitaan, kuinka uudistumispyrkimykset näkyvät konkreettisesti suomalaisen metsäteollisuuden patenteissa ja innovaatiotoiminnassa, jonka yksityisiä ja yhteiskunnallisia tuottoja suhteutetaan T&K-panostuksiin ja julkisiin tukiin. Näin selvitetään, onko harjoitettu metsä- ja ympäristöpolitiikka vaikuttanut suomalaisen metsäteollisuuden taloudelliseen tuotokseen, ympäristö- ja luontovaikutuksiin tai puhtaan teknologian innovaatioihin. Metsäsektorin vihreää innovointia verrataan muihin toimialoihin Suomessa sekä metsäsektoreihin keskeisissä kilpailijamaissa. 

“Ekologisten kriisien eskaloituessa metsäteollisuudella ei ole varaa lukkiutua nykytilaan. Seuraavaksi tarvitaan kestävän metsäteollisuuden läpimurto innovatiivisine, korkean jalostusarvon tuotteineen, jotka tuovat nykyistä enemmän hyvinvointia Suomeen. Uskomme, että Metsän puolella -hankkeet omalta osaltaan kirittävät metsäteollisuuden uudistumista ja samalla kasvattavat kestävän metsäteollisuuden yhteiskunnallista hyväksyntää, sanoo aloitteen muutosjohtaja Mari Pantsar. 

Innovaatioista ammentaa myös Ang Siew Chingin rahoitusta saanut elokuvahanke (110 900 €), joka herättelee pohtimaan, miksi metsäteollisuuden sivutuote ligniini palaa edelleen energiantuotannossa, vaikka siitä olisi mahdollista tehdä korkean jalostusarvon tuotteita. Elokuva visioi vaihtoehtoista tulevaisuutta, jossa ligniiniä käyttävät akkuteknologiat ovat kaupallinen menestys ja suomalaisten hyvinvoinnin lähde. 

Uudenlaista, kestävämpää metsäteollisuutta rakennettaessa on tärkeää ymmärtää myös historiaa. Ella Viitaniemen johtamassa Metsäyhteiskunta-hankkeessa (448 100 €) tutkitaan arkipäiväistä metsien käyttöä eteläisessä Suomessa 1700- ja 1800-luvuilla, jolloin valtaosa puutavarasta käytettiin ihmisten perustarpeiden tyydyttämiseen. Tavoitteena on muodostaa kokonaisvaltainen käsitys suomalaisten metsävarojen käytöstä esiteollisella ajalla, jolloin koko ihmisyhteisöjen materiaalinen kulttuuri työkaluista kotien lämmittämiseen oli riippuvainen puusta.  

Lue Mari Pantsarin kolumni: Kohti kestävän metsäteollisuuden läpimurtoa 

Lue lisää kaikista Metsän puolella -hankkeista.