Uutiset

Saaren kartanon residenssi

01.10.2024

Kulttuuripolulla juhlistetaan ystävyyttä, sisaruutta ja luovaa yhteistyötä 

Pieni joukku ihmisiä on kokoontunut puisen taideteoksen ympärille ripustamaan kasveja sen tukirakenteisiin kesäisessä peltomaisemassa.

Kuva: Jussi Virkkumaa

Kesällä 2024 Saaren kartanon residenssin ja Mynämäenseudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n Kulttuuripolulle rakentui uusi teos. Helsinkiläisen taidekollektiivi Mehiläisten seuran Maljojen kolmonen on paikka- ja vuodenaikasidonnainen teos, joka on vuorovaikutuksessa alueen kasvillisuuden, sään ja maaperän kanssa. Teos on rakennettu Saaren kartanon remonteista jääneestä puumateriaalista, kartanon alueelta löytyneistä kivistä ja puista ja kasveista sekä muista materiaaleista. Rantaniityn viereen sijoittuva teos on esillä vuoden 2025 kevääseen ja se avoinna kaikille alueella kulkeville.

Kulttuuripolun 2024–2025 näyttelyyn kutsuttiin taidekollektiivi Mehiläisten seura. Aluksi kollektiivi suunnitteli näyttelyn pääteokseksi huvimajaa, mutta prosessin aikana se jalostui kaivoksi. Teos suunniteltiin keväällä ja toteutettiin pääosin kesäkuussa 2024, jolloin teoksen toteuttaneet Ina Niemelä, Aino Aksenja ja Ingvill Fossheim viettivät viikon Saaressa rakentaen teosta paikallisesti hankituista ja kierrätetyistä materiaaleista.  

Mehiläisten seura on vuodesta 2020 toiminut Helsingin Tullisaaressa ”sydänmajaa” pitävä taidekollektiivi, joka tarkastelee taiteen ja luonnon välistä suhdetta sekä monilajisuutta. Heidän monipuoliset ja kokeilevat työskentelytapansa yhdistävät muun muassa käsityötä ja puutarhanhoitoa. Mehiläisten seuraan kuuluvat koollekutsuja, valotaiteilija Ina Niemelä, kuvataiteilija Aino Aksenja, skenografi Ingvill Fossheim sekä keramiikkataiteilija Catharina Kajander.  

”Tapamme työskennellä on useimmiten hitaasti etenevää ja rönsyilevää, sekä paikasta innoitusta saavaa. Meille käsityöt kuvastavat asennetta, kärsivällisyyttä, voimaa ja hellyyttä kanssaeläjiä kohtaan, olosuhteissa, joissa vapaus elää omannäköistä elämää on löydettävä yhteisön ja huolenpidon lomasta. Mehiläisten seurassa vaikuttaa kaksi taiteilijasukupolvea lapsineen, ja se näkyy kaikessa mitä teemme”, kollektiivi kertoo. 

Maljojen kolmonen elää vuodenaikojen mukaan 

Rantamaisemaan sijoittuva Maljojen kolmonen on kuusikulmion muotoinen – muoto, joka on tuttu sekä mehiläispesistä että seuran aiemmista teoksista. Teos elää vuodenaikojen mukana ja se on rakennettu muun muassa Saaren kartanon remontista jääneistä puumateriaaleista, kartanon alueelta löytyneistä kivistä ja puusta, mehiläisvahasta, ja kasveista. Siihen vaikuttavat niin sää, alueen kasvillisuus kuin maaperä, jolle teos on rakennettu.  

Alkuperäissuunnitelman mukaan huvimaja olisi poltettu rituaalinomaisesti. Teoksen tekovaiheessa tuli muuttui kuitenkin vedeksi ja huvimaja muuntui kaivoksi, koska kuiva kesä esti teoksen polttamisen maastopalovaaran vuoksi. Maljojen kolmosen sisarteos sijaitsee Tullisaaren kartanopuistossa, ja polttorituaalilla olisi liitetty yhteen Tullisaaren kartanon ja Saaren kartanon historiat.  

Maljojen kolmonen -teoksen seremonialliset avajaiset olivat Saaren kartanon residenssin alumni- ja sidosryhmien elojuhlassa elokuussa 2024. Teoksen toteuttaneet Niemelä, Aksenja ja Fossheim mukailivat avajaisseremoniassaan tarot-korttien teemoja: sadonkorjuun hedelmät ja omenat, kukkaniput ja muut yltäkylläisyyden merkit viittaavat juhlaan, mutta myös vaurauteen. 

”Maljojen kolmonen on jatkoa työskentelyllemme puutarhojen maailmassa: se on ylistys ystävyydelle, sisaruudelle ja luovalle yhteistyölle. Ryhdyimme rakentamaan huvimajaa, joka prosessin aikana muuttui kaivoksi. Kaivo on piirretty samankokoiseksi kuin sisarensa, huvimaja Tullisaaren kartanopuistossa, jossa pidämme sydänmajaamme. Kaivoa ympäröivä puutarha on versiomme muotopuutarhasta. Kaivo on sijoitettu puutarhaan ilmansuuntien mukaisesti: se avautuu lännessä auringonlaskuun ja sen korkein seinä muodostaa pohjoisnuolen. Vuoden aikana teos muuttuu, mehiläispesästä lainatun kuusikulmion tiukka geometria löystyy sään ja sen sisällä ja ympärillä kasvavien kasvien mukana, kun puutarha jatkaa villiintymistään”, työryhmä kuvailee teosta. 

Kuva: Jussi Virkkumaa