Kieliohjelma 2012–2016

Koneen Säätiön Kieliohjelma edistää suomalais-ugrilaisten kielten, suomen ja Suomen vähemmistökielten dokumentointia ja vahvistaa niiden asemaa.

Koneen Säätiön kieliohjelman (2012–2016) tarkoituksena oli edistää etenkin pienten suomalais-ugrilaisten kielten, suomen ja Suomen vähemmistökielten dokumentointia ja vahvistaa niiden asemaa. Suomen vähemmistökielillä viitataan kaikkiin Suomessa käytettäviin kieliin.

Huomioimme kieliohjelman laajasti säätiön toiminnassa. Rahoitimme kieliohjelman teemoihin liittyviä hankkeita, käynnistimme itse hankkeita, järjestimme tilaisuuksia, teimme yhteistyötä samalla kentällä työskentelevien toimijoiden kanssa ja myös muilla keinoin edistimme verkostoitumista.

Kieliohjelman tavoitteet

Kieliohjelman tavoitteina oli:

• tuottaa tieteellisesti relevanttia tutkimustietoa ja dokumentointia pienistä suomalais-ugrilaisista kielistä, suomesta ja Suomen vähemmistökielistä
• se, että sekä tiedeyhteisö että kielenkäyttäjät hyödyntävät tutkimustietoa ja dokumentoinnin tuloksia
• se, että vuorovaikutukseen perustuvat tutkimuskäytänteet vahvistavat asemaansa.
• parantaa kieli-ilmastoa yhdessä muiden toimijoiden kanssa; tähän liittyy kielivähemmistöihin kohdistuvien ennakkoluulojen torjuminen.

Kielen dokumentointi tarkoittaa puhutun, viitotun tai kirjoitetun kielen ilmiöiden havaitsemista, tallentamista ja tieteellistä analyysiä. Dokumentoinnissa hyödynnetään tallennettuja aineistoja ja tehdään niistä havaintoja. Dokumentointi on viime vuosikymmeninä ollut murroksessa, kun yhä enemmän on siirrytty käyttämään sähköisiä aineistoja ja kieliteknologisia sovelluksia.

Koska erilaiset aineistot ovat tärkeä osa kielten dokumentointia, kiinnitettiin kieliohjelmassa aineistojen kartoittamiseen, kartuttamiseen ja ylläpitoon erityistä huomiota. Aineistojen hyödyntämisen edellytyksenä on myös niiden jalostaminen sekä saatavuuden ja käytettävyyden edistäminen. Kieliohjelman avulla pyrittiin edistämään kielenkäyttäjien ja tutkijoiden avointa vuorovaikutusta dokumentointiprosessin eri vaiheissa muun muassa kansalaistieteen keinoja hyödyntäen. Koettiin tärkeäksi, että tutkimuksessa saatu tieto palautuu kieliyhteisölle.

Aineistojen sujuvaan käytettävyyteen kiinnitettiin erityistä huomiota, ja tähän liittyen Koneen Säätiö tilasi Marjut Salokanteleelta raportin Tekijänoikeus ja tutkimuksen raaka-aineet: Uuden teknologian haasteet tekijänoikeudellisesti suojatun materiaalin tutkimuskäytölle (2013). Lataa raportti (pdf).

Tieteidenvälisyyden edistäminen on ollut Koneen Säätiön tavoitteena jo pitkään, ja viime vuosina on edistetty myös tieteen ja taiteen näkökulmien yhdistämistä. Myös kieliohjelmassa tuettavia hankkeita kannustettiin monitieteisyyteen esimerkiksi erilaisten aineistojen hyödyntämisen kautta. Samoin taiteen ja tieteen välistä vuorovaikutusta edistettiin.

Kieliohjelmalla haluttiin myös edistää monikielisyyttä. Suomessa useimmat ruotsia äidinkielenään puhuvat osaavat myös suomea äidinkieltä vastaavalla tasolla. Myös maahanmuuttajat ovat suuri monikielinen ryhmä nyky-Suomessa. Yhä nykyäänkin on tavallista, että ihmisillä on vääriä käsityksiä useamman kielen taitamisesta. Vanhemmat saattavat lakata puhumasta omaa äidinkieltään lapsilleen siinä luulossa, että kahden kielen osaaminen häiritsee lapsen kielellistä kehitystä.

Vähemmistökielet edustavat omien yhteisöjensä, kulttuuriensa ja perinteidensä tärkeää voimavaraa ja maailmankuvaa, ja kulttuuri, perinteet ja maailmankatsomus välittyvät parhaiten äidinkielisen vapaassa kielenkäytössä. Kieliohjelmassa haluttiin edistää ymmärrystä siitä, että on mahdollista elää käyttäen useita kieliä ilman että siitä on haittaa yksilölle; päinvastoin: monikielisyydestä on hyötyä. Kieli on tärkeä maailman hahmottamisen väline ja identiteetin osa ja vahvistaja.  Kielten tutkimus, dokumentointi ja tukeminen auttavat yhteiskunnan, kulttuurin ja maailmankuvan ymmärtämistä, ja tuota tietoa voidaan myös hyödyntää eri tavoin. Koneen Säätiön näkökulmasta kielet ja maailman kielellinen moninaisuus ovat  itseisarvoja, joita on syytä tukea.

”Kielellisen monimuotoisuuden varjeleminen on kaikkein yksiselitteisin keino, jolla maailman moniarvoisuutta, erilaisten maailmankatsomusten kirjoa voi koettaa ylläpitää”, totesi säätiön hallituksen varapuheenjohtaja Ilona Herlin kieliohjelman julkistustilaisuudessa 1.2.2012.

Teemahaut ja muu rahoitus

Kieliohjelmassa järjestettiin seuraavat teemahaut:

Kielen kuvaus (syksy 2015)

Kielten elvytys ja sen tutkimus (syksy 2014)

Digitalisoituvat kieliaineistot ja tiedonlouhinta (kevät 2013)

Monikielisyys ja taide (kevät 2013)

Säätiön ja Saaren kartanon vuosittaisissa hauissa otettiin huomioon kieliohjelma ja sen tavoitteet.

Lue lisää

Tutustu kieliohjelman uutisiin, tilaisuuksiin ja hankkeisiin

Tutustu vuonna 2012 julkistettuun kieliohjelmaan (pdf)

Language Programme in English (pdf)

Языковая программа по-русски (pdf)