Kalle Hamm ja Dzamil Kamanger: Saaren kartanon siirtolaispuutarha / Kasvio Saaren kartanon muinais- ja uustulokkaista (2016)

Saaren kartanon 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi esittelemme kartanon pihapiiriin toteutettuja taideteoksia. Kalle Hammin ja Dzamil Kamangerin Siirtolaispuutarha-teoskokonaisuus muodostuu 32 kasvikuvasta, näihin liittyvistä teksteistä, kartanon puiston kasveista kyltteineen sekä Siirtolaispuutarha-kirjasta.

Kalle Hammin ja Dzamil Kamangerin Siirtolaispuutarha-teoskokonaisuus (kirja, taideteokset sekä kartanon puiston kasvit kyltteineen) sai alkunsa keväällä 2016, kun taiteilijat olivat residenssissä kartanolla.

”Siirtolaispuutarha muodostuu 32 kasvikuvasta, jotka esittävät Saaren kartanon alueella kasvavia tulokaslajeja, sekä näihin kuviin liittyvistä teksteistä, jotka kertovat kasvien matkatarinan muilta mantereilta Mietoisiin. Originaalikuvat on sijoitettu Saaren kartanon eri rakennuksiin. Tekstit puolestaan ovat luettavissa kartanon maille sijoitetuista kylteistä sekä kirjasta.

Ensimmäisen käsitteellisen puutarhamme, Emigranttitarhan, toteutimme Fiskarsin Sato-näyttelyyn kesällä 2007. Tämän jälkeen olemme toteuttaneet myös muita vastaavanlaisia puutarhoja, jotka ovat olleet esillä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Siirtolaispuutarha onkin eräänlainen yhteenveto näiden vuosien pohdinnoista kasveista toiseuden vertauskuvana sekä siitä, miten ihmisen tulisi suhtautua niin kasveihin kuin erilaisiin toiseuksiinkin.

Kansainvälisenä taiteilija- ja tutkijaresidenssinä Saaren kartano toimii jatkuvana saapumisten ja lähtemisten näyttämönä, jossa tulokaslajeilla on oma paikkansa ja roolinsa.

Kasvion 32 kasvia on valittu alkuperän mukaan; mikään niistä ei ole alkuperäislaji Suomen alueella. Ne kaikki ovat joko muinais- tai uustulokkaita, ja monet niistä ovat kasvaneet täällä jo  vuosisatoja elleivät vuosituhansia. Ehtona oli myös, että laji kasvoi Saaren kartanon alueella kasvion tekohetkellä.

Kasvio ei sisällä kaikkia kartanon alueella kasvavia tulokaslajeja. Pois rajautuvat esimerkiksi eteläisemmän Euroopan alkuperäislajit, joita kasvaa Suomen alueella tulokaslajeina. Valintoihin vaikuttavat myös historialliset lähteet, kuriositeetit ja se, millä alueella lajit kasvavat kartanolla. Kasvien kokoamisen perusasetelma oli kuitenkin jo itsessään ongelmallinen: ihminen päättää, mitä kenestäkin kerrotaan.

Kasvion 32 kasvista 18 kasvaa alkuperäisenä Aasiassa, viisi Euraasian alueella, kaksi Euroopassa, viisi Pohjois-Amerikassa, yksi sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa ja yksi sekä Aasiassa että Pohjois-Amerikassa. Afrikasta, Etelä-Amerikasta ja Oseaniasta tulleita kasveja ei löytynyt.

Kalle Hammin tekemät kuvat on piirretty englantilaiselle vasikannahkapergamentille iranilaisilla käsintehdyillä tusseilla, jotka on uutettu eri kasvilajeista.”

Kalle Hamm ja Dzamil Kamanger