Eriarvoisuus Suomessa

Miten eriarvoisuus näkyy Suomessa? Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -rahoitusohjelma on yksi suurimmista koskaan toteutetuista yrityksistä tarkastella suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumista. Ohjelmassa rahoitettiin yhteensä 3,8 miljoonalla eurolla noin 30 projektia, joissa oli mukana yli sata ihmistieteilijää, toimittajaa ja taiteilijaa.

Eriarvoistuuko Suomi ja miksi? Tästä pääkysymyksestä syntyneen rahoitusohjelman tavoitteena oli lisätä ymmärrystä eriarvoistumisesta. Säätiö rahoitti tutkijoiden ja journalistien yhteisprojekteja, ja joissakin oli myös taiteilijoita mukana.

Hankkeissa tutkittiin eriarvoistumista monilla eri tasoilla. Temaattisia kokonaisuuksia olivat muun muassa maahanmuutto ja pakolaisuus, terveys ja ikä sekä sosiaaliset jakolinjat kaupunkitilassa. Uuden tiedon tuottamisen lisäksi hankkeet panostivat tehdyn tutkimuksen ja muiden tuotosten näkyväksi tekemiseen.

”Journalisti Reetta Räty summasi Vuosaaressa tehdyn tutkimuksen johtopäätöksenä, että Suomi ei vain jakaudu, vaan sitä jaetaan. Hyvinvoinnin ja koulutuksen resurssien leikkauksella on näkyvät seurauksensa. Tulevaisuudessa hänen mielestään olennaista on se, ovatko jakautumisesta aiheutuvat siilot umpioita vai tapahtuuko niiden välillä liikettä sekä kykyä ja halua ymmärtää muita”, totesi Koneen Säätiön tiedejohtaja Kalle Korhonen hankkeiden työtapoja ja tuloksia yhteen summanneen artikkelikokoelman Jakautuuko Suomi? Eriarvoistuminen toimittajien, tutkijoiden ja taiteilijoiden silmin ilmestyessä syksyllä 2018. Kirjan toimittivat toimittaja Johanna Vehkoo ja filosofi Ville Lähde.

Maahanmuuttajia kohdellaan Suomessa eri säännöin

Moni Jakautuuko Suomi? -hanke liittyi läheisesti muuttoliikkeisiin ja niiden vaikutuksiin. Tapio Nykänen, Saara Koikkalainen, Tiina Seppälä, Enni Mikkonen ja Minna Rainio kertovat monialaisesta hankkeestaan, jossa tutkittiin Pohjois-Suomeen vuosina 2015 ja 2016 tulleita pakolaisia. Sekä vastaanottokeskuksiin päätyneet pakolaiset että keskusten ympäristössä asuneet ihmiset elivät poikkeusaikaa, josta oli päästävä jossakin vaiheessa pois, jotta luottamus tulevaan palautuisi. Nykäsen ja kollegoiden mukaan eri osapuolten surut, traumat, toivot ja turvallisuuden vaateet on purettava niin, että muodostuu uusi, jaettu ja riittävän myönteinen kokemus.

Pysäytetyt – Etnisen profiloinnin tilat, merkitykset ja käytännöt -hankkeessa toimineet yhteiskuntatieteilijät Suvi Keskinen ja Markus Himanen, toimittaja Kati Pietarinen ja taiteilijat Laura Böök ja Aino Sutinen kirjoittavat julkisen vallan edustajien toteuttamasta etnisestä profiloinnista Suomessa. Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin keväällä 2018 julkaisemassa tutkimuksessa osoitettiin etnisen profiloinnin arkipäiväisyys Suomessa.

Tutkimus lähiöissä osoitti eriarvoistumisen jakolinjat Suomessa

Reetta Rädyn ja sosiologi Johanna Niemen artikkelit liittyvät Eriytyvä Suomi: tapaustutkimus sosiaalisista jakolinjoista ja kaupunkitilan mahdollisuuksista Vuosaaressa -hankkeeseen. Vuosaaressa työryhmän oli mahdollista tutkia keskeisiä asioita suomalaisen yhteiskunnan kannalta: sosioekonomista tilannetta, etnisyyksiä, koulutusta ja sen merkitystä. Rädyn mukaan tutkijayhteisön tarjoamaan teoreettiseen osaamiseen yhdistyi ”arki, jossa näkyivät konkreettisesti valtarakenteet, eriytymisen mekanismit ja jakolinjat”.

Tutkijat Marko Juntunen ja Ville Laakkonen tutkivat Turun Varissuon lähiötä etnografian keinoin. Varissuo on vilkkaimpana lähiörakentamisen kautena rakennettu asuinalue, jossa näkyy konkreettisesti monien lähiöiden historia. 1960–70-lukujen Suomen sisäisen muuttoliikkeen yhdestä kohteesta on tullut 2000-luvulla Suomen kansainvälisin lähiö. Tutkimus havainnollisti, miten moninaiset Varissuon asukkaiden kokemusmaailmat ovat. ”Ei ole selvälinjaista, yleistettävää hahmoa sen paremmin kristitylle tai muslimille kuin keskustan tai lähiön asukkaallekaan”, Juntunen ja Laakkonen kirjoittavat.

Ajaako rikas bussilla?

Taloudelliseen eriarvoisuuteen syventyneitä hankkeita oli useita. Maria Ohisalo kirjoittaa suomalaisen yhteiskunnan piilotetuista ja näkyvistä jakolinjoista. Edellisiin kuuluvat tulonjaon ja terveyden eriarvoisuus, jälkimmäisiin yhä pitenevät ja arkipäiväistyvät leipäjonot. Ohisalon mukaan leipäjono on ”monella tapaa huono-osaisuuden ja hyvinvointivaltion epäonnistumisen symboli”.

Hanna Kuusela toimi tutkijana Anu Kantolan johtamassa Promillen projektissa, jossa haettiin vastauksia kysymykseen, ovatko talouden eliitit irtoamassa muusta suomalaisesta yhteiskunnasta. Kävi ilmi, että monet suomalaiset vauraat elävät paljolti samanlaista elämää kuin muut suomalaiset eivätkä koe yhteiskuntaa liian eriarvoiseksi.

Sovittelujournalismi oli ehdolla Vuoden journalistiseksi teoksi

Viestinnän tutkijoiden Laura Ahvan ja Mikko Hautakankaan artikkelin aiheena on sovittelujournalismi eli se, miten journalistit voivat toteuttaa sovittelevuuden periaatteita käytännössä. Periaatteita ovat jännitteen selkiyttäminen, kuunteluttaminen ja luottamuksen kannatteleminen. Artikkeli tarkastelee sovittelujournalismin periaatteiden toteutumista Maaseudun Tulevaisuuden ja Vihreän Langan yhteisen lehtijutun ”Vegaani maitotilalla” tekoprosessissa. Hanke oli ehdolla Vuoden journalistiseksi teoksi 2018.

Sovittelun vastakohta on viha ja sen lietsominen. Yhteiskuntatieteilijät Markus Kaakinen ja Atte Oksanen esittelevät artikkelissaan tuloksia Vihan verkko: Äärimmäiset nettiyhteisöt tutkimuksen ja tutkivan journalismin valossa -hankkeesta. He korostavat, että viha tuhoaa sekä vihattavan että vihaajan ja myrkyttää yhteiskunnan poistaessaan luottamuksen ihmisten väliltä.

Rahoitushaun vaiheet

Rahoitushaussa järjestettiin neljä kierrosta.

2.6.–4.8.2014 (nopeaa toimintaa vaativat hankkeet ja yhteishankkeet). Tuetut hankkeet.
5.8.–30.9.2014. Tuetut hankkeet.
21.11.2014–22.1.2015 (nopeaa toimintaa vaativat hankkeet). Tuetut hankkeet.
15.2.–15.3.2015 (kaikensuuruiset hankkeet). Tuetut hankkeet.

Hankkeiden kotisivuja

Feministinen ajatushautomo Hattu

Saisiko olla ympäristökonfliktisoppaa?

Ajolähtö – Nuoret aikuiset uuden työn markkinoilla

Eriarvoisuus liikkeessä: Ylirajaiset perheet Virossa ja Suomessa

Kohti kaksitahti-Suomea – Työurien pidennys, eläköitymisen polut ja eriarvoistuva vanhuus

Tiedotteet

Videoita hankkeista

Radio Hemppa

Radio Hemppa on espoolaisen Heimo Mäkiharjun oma-aloitteinen projekti, jota hän vie eteenpäin Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksessa. Kyseessä on yhden ihmisen teko eriarvoistumisen ehkäisemiseksi ja sosiaalisen tasa-arvon lisäämiseksi: tavoitteena on yhteisöllisyys, yhteisen tiedon jakaminen ja kaikkien mukaan ottaminen.

Videon on käsikirjoittanut, kuvannut ja ohjannut Heidi Piiroinen ja leikannut Saku Koponen. Kiitos Hemppa ja Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksen asukkaat ja henkilökunta!

Erilaisii samanlaisii

Erilaisii samanlaisii -videossa Apollon Yhteiskoulun 8.-luokkalaiset Jonas, Aaro, Tiitu, Pihla, Janet, Ralph, Mikk ja Kari pohtivat keitä he ovat: kuka on suomalainen, kuka on ulkomaalainen ja kuka on maahanmuuttaja. Vai onko sillä mitään merkitystä.

Videon on käsikirjoittanut, kuvannut ja ohjannut Heidi Piiroinen ja leikannut Saku Koponen. Kiitos Apollon Yhteiskoulun 8.-luokkalaiset Jonas, Aaro, Tiitu, Pihla, Janet, Ralph, Mikk ja Kari!