Uutiset

Apurahat

16.05.2017

Ekologiset kompensaatiot yhteiskunnassa ja kulttuurissa






Koneen Säätiö järjestää teemahaun, jonka tavoitteena on pureutua ekologisiin kompensaatioihin useamman tieteenalan ja taiteen yhteistyöllä. Ihmisen toiminnalla on usein suoria haitallisia vaikutuksia muiden lajien elinympäristöön ja luonnon monimuotoisuuteen, vaikka ihmiskunta on täysin riippuvainen toimivista ekosysteemeistä. Valtioiden BKT on edelleen vahvasti kytkeytynyt luonnonvarojen hyödyntämiseen. Yksi mahdollisuus lakata heikentämästä ympäristön tilaa ovat ekologiset kompensaatiot: jonkin elinympäristön hävittäminen tai heikentäminen korvataan kunnostamalla toisaalla vastaavia elinympäristöjä.

Apurahahaussa kannustetaan etsimään ratkaisuja esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Miten yhteiskunta saadaan paremmin hyväksymään taloudellisia kustannuksia ympäristön heikentymisen pysäyttämiseksi? Miten ekologinen ja taloudellinen ajattelu sovitetaan yhteen kompensaatioissa? Tunnemmeko kaikki kompensaatioon liittyvät ekologiset reunaehdot? Vastaako poliittinen retoriikka ekologisia reunaehtoja ja tosiasioita? Kuinka luonnosta puhutaan politiikassa tai mediassa, entä tieteellisessä tai kaunokirjallisuudessa? Johtaako rehellinen puhe elinympäristöjen huonosta tilasta epätoivoon vai positiiviseen aktivismiin? Millaista terävää analyysiä ekokriittinen lähestymistapa voi tuottaa ja herättää ihmisiä ajattelemaan?

Säätiö kannustaa monialaisiin hankkeisiin, joissa on mukana eri alojen tutkijoita, taiteilijoita, toimittajia, aktivisteja ja yritysten tai muiden toimijoiden edustajia. Hankkeissa voidaan rahoittaa sekä tutkimuksen tekemistä että tiedon ja kokeilujen tuottamista tiedeyhteisön ulkopuolelle yhteiskuntaan. Hankkeet voivat olla monivuotisia.

Teemahaku toteutetaan Koneen Säätiön syksyn apurahahaun yhteydessä, ja haku päättyy 15.9. Rahoitusta haetaan verkkolomakkeella Apurahahakemusten verkkopalvelussa.

9.–10.6. järjestettävä seminaari Ekologinen kompensaatio – Viherpesua vai pesunkestävää vihreyttä pohjustaa teemahakua.

Lisätietoja antaa säätiön tiedeasiamies Kalle Korhonen.