Sorry, your browser doesn’t support embedded videos. Tarinat ja julkaisut Hanketarinat 05.12.2024 Vieras väki luontosuhdetta outouttamassa Kuva: Tuukka Ervasti Vieras väki -hanke Väki-kollektiivi sai säätiön rahoituksen vuonna 2021. Keväästä 2022 Vieras väki -esitys on kiertänyt päiväkodeissa, kirjastoissa, tapahtumissa ja festivaaleilla, ja esityksen on kokenut jo 700 lasta. Jaa: Ilmatar, Sinisulka ja Ikiturso – Vieras väki on tanssi- ja musiikkiesitys, joka kutsuu lapset tutustumaan kansantaruston myyttiseen väkeen, maan, ilman ja veden voimiin. Väki-kollektiivin Johanna Karlberg, Veera Snellman ja Aino Ruotanen kertovat, miten päätyivät loihtimaan taruolentoja näkyviksi taiteen keinoin. Teoksen nimessä on sana ’väki’, joka on suomen kielessä saanut erilaisia mytologisia merkityksiä. Mitä kaikkea sana on teille esitystä tehdessä merkinnyt? “Teoksen lähtökohtana on ollut suomalainen mytologia, ja inspiraationa esimerkiksi Suomen Kansan Vanhat Runot -teos, jossa on julkaistu talteen kirjoitettua kalevalaista kansanrunoutta. Kansanrunoudessa sana ‘väki’ on viitannut paitsi joukkoon ihmisiä tai olentoja myös sisäiseen voimaan, niin kuin sanassa ‘väkevä’. Sanaan tiivistyy vanhan kansan suhtautuminen ympäristöön: on eri elementtien väkeä, esimerkiksi metsän ja veden, ja väellä oma voimansa. Tämän väen halusimme herättää henkiin.” Kuva: Tuukka Ervasti ”Nykyihminen näkee itsensä erillisenä luonnosta, vaikka elollisina olemme itse osa elävää luontoa.” Esitys pyrkii lähentämään ihmisen ja luonnon välistä suhdetta. Millainen luontosuhde nykyihmisellä mielestänne on ja millaisia muutoksia siinä haluaisitte nähdä? “Nykyihminen näkee itsensä erillisenä luonnosta, vaikka elollisina olemme itse osa elävää luontoa. Aiemmin kulttuuri oli mytologian kautta juurtunut luontoon. Mytologiasta tulee myös ajatus luonnon voimien, sen väen vieraudesta. Vieras saattaa pelottaa. Kaupungissa kasvaneesta lapsesta ötökätkin saattavat olla pelottavia. Esitys tarjoaa tilaisuuden vierauden kohtaamiseen, ja sillä tavoin kyseenalaistaa oletuksen luonnosta jonakin läpikotaisin tunnettuna, hallittavana ja hyödynnettävänä.” ”Lapsella on kyky kiinnostua myös abstraktista ilmaisusta, kuten liikkeestä.” Vieras väki on suunnattu 3–8-vuotiaille lapsille. Millä eri tavoilla teos kutsuu lapsiyleisöään mukaan teoksen maailmaan? “Emme halunneet aliarvioida lasten kykyä keskittyä ja kiinnostua myös abstraktista ilmaisusta, kuten liikkeestä tai kummallisista hahmoista, jotka eivät palaudu mihinkään, minkä lapsi tuntisi ennalta. Lapsella on kyky ottaa esimerkiksi tanssi sellaisena kuin se on, eikä lapsi koe sitä samalla tavalla vaikeaksi hahmottaa kuin aikuinen. Myös hahmojen muuntuminen toisiksi pitää esityksessä lapsiyleisön mielenkiintoa yllä. Rekvisiittana on esimerkiksi vihreä metsänpeitto, jonka toinen puoli onkin hopeinen ja joka muuttuu kääntämällä Ilmattaren laahukseksi. Sitähän myös luonnontapahtumat ovat – jatkuvaa muodonmuutosta.” Kuva: Tuukka Ervasti Kuva: Tuukka Ervasti Vanha suomenkielinen sana ‘väki’ on tarkoittanut luonnon haltijoita. On puhuttu esimerkiksi veden, tulen ja metsän väestä. Lisäksi vahvoilla, kyvykkäillä ja taikavoimaisilla ihmisillä sanottiin olevan väkeä eli väkevyyttä. Esityksessä syvennymme tähän meille vieraaseen väkeen eli tuntemattomiin luonnon haltioihin sekä sisäiseen (taika)voimaan. Kuva: Tuukka Ervasti