Valtion mailta löytyi runsaasti suojelemattomia vanhoja metsiä – mutta Metsähallitus on jo aiemmin paikantanut monikertaisen määrän

Kaikki jäljellä olevat luonnoltaan arvokkaat metsät on saatava luonnonsuojelulailla tiukan suojelun piiriin – riippumatta siitä, mitä nimeä näistä kukin käyttää, kirjoittaa Risto Sulkava.

Koneen Säätiön rahoittaman Luonnonmetsä-työryhmän kartoituksissa olemme neljän vuoden aikana paikantaneet suojelemattomia luonnoltaan arvokkaita valtion metsiä noin 100 000 hehtaaria. Nämä saamelaisalueen eteläpuolisesta Suomesta, pohjoisimmasta Lapista löytyy lisää.

Aloittaessamme työn valitsimme kartoitettavat kohteet sellaisilta alueilta, joita valtion metsiä hallinnoiva Metsähallitus ei ollut aiemmin paikantanut tai ainakaan merkinnyt alue-ekologisen verkoston sellaiseksi osaksi, joka on hakkuiden ulkopuolella. Saamelaisalueella Luonnonmetsät Sápmi -työryhmä oli jo aloittanut oman kartoitustyönsä (osa heidän paikantamistaan alueista on listattu taulukkoon 1), joten rajasimme läpikäytävät alueemme saamelaisalueen eteläpuoliseen Suomeen.

Luonnonmetsä-työryhmässä emme tutkineet niitä alueita, joilta oli jo aiemmin luontoarvot selvitetty ja arvokkaiksi todettu. Yhteensä tällaista tietoa oli jo aiemmin kerätty ainakin 593 000 hehtaarilta. Käytännössä kaikki nämä ovat EU:n taustadokumentin kriteerit täyttäviä kohteita (taulukko 1.).

Kartoittamamme, siis toistaiseksi tavallisen metsien käsittelyn piirissä olevat, metsät ovat aiemmin löytämättömiä luontoarvometsiä, siis uusia alueita, joita ei ole aiemmin huomioitu missään suojeluprosessissa. Ne ovat edelleen hakkuu-uhan alla, joskin nyt kartoittamiamme alueita arvioidaan osana valtion maiden luonnontilaisten metsien ja vanhojen metsien suojelua. Luovutimme kartoitustemme rajaukset maa- ja metsätalousministeriölle sekä Metsähallitukselle, jotta alueet voitaisiin suojella luonnonsuojelulailla.

Petteri Orpon hallitus on esittänyt 11.6.2024 noin 30 000 hehtaarin lisäsuojelua valtion mailla. Metsähallitus on aloittanut keväällä 2024 valtion metsien kartoittamisen paikantaakseen EU:n kriteerit täyttävät luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät. Näitä EU:n taustadokumentin kriteerit täyttäviä luonnontilaisia ja sen kaltaisia metsiä sekä vanhoja metsiä on valtion mailla yhteensä vähintään 700 000 ha – sisältäen siis sekä aiemmin jo tunnetut luonnonmetsät, että Luonnonmetsätyöryhmän löytämät uudet kohteet. Lisäksi Luonnonmetsät Sápmi -työryhmän kartoitukset ovat vielä kesken saamelaisten kotiseutualueella.

Kaikki nämä jäljellä olevat luonnoltaan arvokkaat metsät on saatava luonnonsuojelulailla tiukan suojelun piiriin – riippumatta siitä, mitä nimeä näistä kukin käyttää. Pääosa kohteista on jo periaatteessa hakkuiden ulkopuolella, mutta ei suojassa esim. kiinteistöjalostukselta, soran- ja kiviaineksen otolta jne. muilta luontoa tuhoavilta metsähallituksen bisneksiltä. Omalla päätöksellä hakkuiden ulkopuolelle siirrettyjä kohteita voi omalla päätöksellä myös poistaa suojelusta. Siksi metsäluontoarvot yhä vähenevät näilläkin alueilla. Ja siksi kaikkien näiden luonnoltaan keskeisen arvokkaiden suojelu on saatava virallistettua luonnonsuojelulain mukaisin päätöksin.

Valtionmailla luonnontilaisten ja vanhojen metsien suojelu on myös mahdollista toteuttaa siten, että alueiden kytkeytyneisyyttä toisiinsa tuetaan. Tämä tarkoittaa sitä, että alueiden ympärillä ja lähellä sijaitsevia parhaiten luontoarvoiltaan kehittymässä olevia, mutta vielä EU-kriteerit täyttämättömiä metsiä rajataan luonnonmetsien suojavyöhykkeiksi. Näin toimien voidaan parantaa vanhojen metsien lajiston elinmahdollisuuksia, ei ainoastaan pysäyttää heikkenevä kehitys. Pitkän aikavälin tavoite tulee olla laajojen suojelualueiden yhdistyminen luontokäytävillä verkostoksi, jossa lajisto voi muuttuvissa olosuhteissa myös siirtyä vanhanmetsän alueiden välillä ja uusille alueille.

Taulukko 1. Taulukossa on listattu valtion maiden metsät, jotka täyttävät Euroopan komission vanhojen metsien taustadokumentin kriteerit. Alue-ekologisen verkoston metsät Kärkkäinen ym. 2023 mukaan. Luontaistalousalueet ja porolaidunarvoja sisältävät alueet Jan Saijets, Luonnonmetsät Sápmi –työryhmä 2024, Methodologies and results of mapping of primary and old-growth forests in Northern Finland. Nämä alueet rajattiin Luonnonmetsä-työryhmän kartoitusten ulkopuolelle. Kartoitukset kohdennettiin vain sellaisille alueille saamelaisalueen eteläpuolella, joista aiempaa tietoa ei ollut. Saamelaisalueella kartoituksia on toteuttanut Koneen säätiön rahoituksella Luonnonmetsät Sápmi -työryhmä. Saamelaisalueella suojeltavien metsien määrä tarkentuu edelleen uusien alueiden kartoitusten myötä.