Mitä vaadittu perustavanlaatuinen muutos tarkoittaa? Väitöskirjatutkija Teemu Koskimäki käsittelee blogitekstissään tutkimuskysymysten määrittelemistä tutkimustyön alkuvaiheessa, ympäristöongelmien rakenteellisia syitä ja työskentelyä Australiassa maastopalojen vaikutuksen alla.

Tutkimuskysymysten määritteleminen

Saavuin Australiaan kesäkuussa 2019 ja aloitin väitöskirjani kirjoittamisen Australian kansallisessa yliopistossa (Australian National University; ANU) heinäkuussa 2019, Koneen Säätiön tukemana. Australiaan tullessani ensimmäisenä tavoitteenani oli selvittää, kuinka vallitsevan yhteiskunnallistaloudellisen järjestelmän rakenteet ovat yhteydessä maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin ja kuinka yleisimmät ratkaisuehdotukset ottavat tämän huomioon.

Ensimmäiset puoli vuotta olen käyttänyt tutkimuskysymysteni tarkentamiseen ja kirjallisuuteen syventymiseen. Työsuunnitelmani oli aloittaa kirjoittamalla ensin ns. ”huono versio”, johon vuodatin kaiken sen perusteella mitä koin tietäväni aiheestani. On helpompaa korjata huonoa tekstiä kuin luoda valmista tyhjästä. Tämä versio myös auttoi löytämään heikkouksia tiedoistani ja kohdistamaan tarvittavaa kirjallisuuskatsausta. Tein muistiinpanoja kaikesta lukemastani erilliseen tiedostoon, kooten sekä lainauksia että omia ajatuksiani.

Usean parannellun version jälkeen lopputuloksena oli liikaa tekstiä, mutta ymmärsin myös, mikä on tärkeää ja minkä voi sivuuttaa. Keskustelut ohjaajieni kanssa auttoivat tarkentamaan ja kohdistamaan tutkimuskysymyksiäni, jotka kehittyivät sitä mukaa, kun opin mitä on jo tutkittu. Ensi alkuun minulla oli vaikeuksia kysyttäessä selittää, mistä tarkalleen ottaen tutkimuksessani on kyse. Tämä kuvailemani prosessi auttoi minua ymmärtämään aihettani paremmin, ja voin nyt tarjota vastauksen.

Ympäristöongelmien rakenteelliset syyt

Tutkimukseni koskee maailmanlaajuisten ympäristöongelmien juurisyitä. Etenkin sitä, kuinka yhteiskunnallistaloudellinen järjestelmämme on rakenteellisesti riippuvainen kulutuskasvusta. Tämä rakenteellinen riippuvuus johtuu suurelta osin siitä, että ihmisten hyvinvointi on sidottu työllisyyteen, jonka ylläpitäminen puolestaan vaatii jatkuvaa ja kasvavaa kulutusta. Tämä on ongelmallista, sillä tavaroiden ja palveluiden tuottaminen vaatii resursseja sekä energiaa ja johtaa jätteisiin sekä päästöihin. Toisin sanoen, tuottaminen kuluttaa luonnonpääomaa.

Luonnonpääoma koostuu lähteistä, nieluista ja palveluista, jotka ovat luonteeltaan rajallisia ja rajalliseen tahtiin uusiutuvia. Jatkuva kulutuskasvumme on maailmanlaajuisesti ylittänyt nämä rajat, saaden lähteet hupenemaan, nielut ylitsetulvimaan ja palvelut surkastumaan. Seurauksena on kestämätön nykytilanne, jossa vietämme maailman ylikulutuspäivää jo heinäkuussa ja jossa tutkijat varoittavat maailmanlaajuisista ympäristökatastrofeista, vaatien perustavanlaatuista muutosta (”transformational change”) ja ”business as usual” toiminnan hylkäämistä.

Kiertotaloutta ja vihreää kasvua, eli tuotannon irtikytkentää sen ympäristövaikutuksista, on ehdotettu ratkaisuiksi, joiden avulla perustavanlaatuinen muutos voitaisiin välttää eikä kivuliaita yhteiskunnallistaloudellisia kysymyksiä tarvitsisi käsitellä. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet vaaditun tasoisen irtikytkennän olevan käytännössä mahdotonta tarvittavassa ajassa, eikä kiertotalous yksin riitä ongelmien ratkaisemiseksi.

Kuinka siis kohdata vaatimus perustavanlaatuiselle muutokselle, ja mitä se tulisi käytännössä tarkoittamaan?

Jos kerran kulutuskasvua ei voi irtikytkeä ympäristövaikutuksista, olisiko sen sijaan mahdollista irtikytkeä hyvinvointimme riippuvuus kulutuskasvusta?

Onko kulutuskasvusta riippumaton yhteiskunnallistaloudellinen malli mahdollista saavuttaa, aiheuttamatta työttömyyden kasvusta johtuvaa sosiaalista epävakautta?

Mitä tämä muutos tarkoittaisi vapaan markkinatalouden idealle? Tai kehittyneiden sekä kehittyvien maiden suhteille ja velvollisuuksille?

Millaisia poliittisia menetelmiä ja ajatustottumusten muutoksia tällainen perustavanlaatuinen siirtymä tulisi vaatimaan?

Kuinka tämän perustavanlaatuisen muutoksen voisi saavuttaa Suomessa?

Näiden polttavien kysymysten parissa työskentelen nyt, osana ANU:n ekologisen taloustieteen tutkimusryhmää. Ohjaajani Ida Kubiszewski ja Robert Costanza ovat auttaneet minua oppimaan huimasti ekologisesta taloustieteestä – tieteenalasta, jossa ratkaisuja maailmanlaajuisten ympäristöongelmien rakenteellisiin juurisyihin on kehitetty jo vuosikymmeniä.

Koen, että tähän mennessä tekemäni kirjallisuuskatsaus on antanut minulle hyvän ymmärryksen maailmanlaajuisten ympäristöongelmien rakenteellisista syistä. Puolen vuoden työ on jo tuottanut lähes valmiin tieteellisen artikkelin yhteiskunnallistaloudellisen järjestelmän rakenteellisista ongelmista, joiden ymmärtäminen ja myöntäminen on välttämätön ensimmäinen askel, jotta tarvittu ”perustavanlaatuinen muutos” voidaan saavuttaa.

Työskentely Australiassa

Näin jälkikäteen ajateltuna, muuttaminen maapallon toiselle puolelle onnistui yllättävän hyvin. Toki muuttoa edelsi pitkä ja monimutkainen noin 50-osainen prosessi – johon kuului yliopistoon hakemisen ja rahoituksen saamisen lisäksi mm. virallinen kielikoe Helsingissä, viisumin hakeminen, asunnon hankkiminen, vasemmalla kaistalla IKEA:sta pakettiautolla uuteen kotiin ajaminen, sekä kaikenlaista selvittelyä siitä, miten arkiset asiat toimivat täällä ylösalaisin – mutta vaiva oli näkemisen arvoinen.

Australiassa työskentely on ollut poikkeuksellisen inspiroivaa, mutta myös haastavaa. Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat, etenkin ilmastonmuutos, ovat täällä jatkuvasti pinnalla, ja Australia vaikuttaa olevan näistä aiheista poliittisesti erittäin jakautunut. Ilmastoprotesteja näkyy usein kaduilla sekä uutisissa, ja taukojen aikana näkyy julisteita tulevista. Televisiossa mainostetaan paljon teollisuuden hyveitä ja fossiilisia energian lähteitä, mutta myös aurinkovoimaa. Katastrofaaliset maastopalot ovat konkretisoineet sen, että elämme ilmastonmuutoksen vaikutusten alla jo nyt, ja perustavanlaatuinen muutos on saavutettava niin pian kuin inhimillisesti mahdollista.

Maastopalot ovat myös vaikeuttaneet omaa työntekoani. Suru luonnon ja ihmisten puolesta on läsnä jatkuvasti. Tällaisella katastrofilla voi olla lamauttava vaikutus, ja yliopistolta tulee harva se päivä sähköposteja, joissa opiskelijoille tarjotaan tukea ja kriisiapua. Jos en aktiivisesti työskentelisi asioiden parantamisen puolesta, tämän katastrofin kokeminen olisi voinut lamauttaa myös minut.

Työskentelyäni on ehkä eniten vaikeuttanut se, että joulukuun ja tammikuun aikana en ole päässyt vaarallisen ilmanlaadun vuoksi toimistolleni, vaan olen työskennellyt kotoa. Ulkoilemaan olen päässyt ehkä kerran viikossa, kun ilmanlaatu ja lämpötila ovat sen sallineet. Maastopaloja ja tuulen suuntaa tulee sovelluksista ja uutisten kautta seurattua päivittäin. Tällä hetkellä uusin hallitsematon palo on noin 30 km keskustasta etelään.

Vaikeuksista huolimatta tällaisen katastrofin kokeminen ja paikan päältä seuraaminen on ollut hyvin vaikuttava kokemus. Se on ennestään vahvistanut omaa sisäistä paloani maailmanlaajuisten yhteiskunnallistaloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi.

Kirjallisuutta:

Costanza, R., Cumberland, J.H., Daly, H., Goodland, R., Norgaard, R.B., Kubiszewski, I., Franco, C., 2014. An Introduction to Ecological Economics, 2nd ed. CRC Press, Boca Raton.

Global Footprint Network, 2020. Past Earth Overshoot Days – Earth Overshoot Day. Available at: https://www.overshootday.org/newsroom/past-earth-overshoot-days/ [Accessed 2020-01-28].

GSDR, 2019. Global Sustainable Development Report 2019: The Future is Now – Science for Achieving Sustainable Development. New York. Available at: https://sustainabledevelopment.un.org/globalsdreport/2019

Jackson, T., 2009. Prosperity Without Growth – Economics for a Finite Planet. Earthscan, London.

Parrique, T., Barth, J., Briens, F., Kerschner, C., Kraus-Polk, A., Kuokkanen, A., Spangenberg, J.H., 2019. Decoupling debunked: Evidence and arguments against green growth as a sole strategy for sustainability. European Environmental Bureau. Available at: https://eeb.org/library/decoupling-debunked/

Ripple, W.J., Wolf, C., Newsome, T.M., Barnard, P., Moomaw, W.R., 2019. World Scientists’ Warning of a Climate Emergency. Bioscience 2000, 1–20. https://doi.org/https://doi.org/10.1093/biosci/biz088

Ripple, W.J., Wolf, C., Newsome, T.M., Galetti, M., Alamgir, M., Crist, E., Mahmoud, M.I., Laurance, W.F., 2017. World Scientists’ Warning to Humanity: A Second Notice. Bioscience 1–3. https://doi.org/10.1093/biosci/bix125/4605229