Tarinat ja julkaisut

04.01.2017

Tutkija erilaisten aikapolkujen äärellä

Toimin tutkijana Koneen Säätiön rahoittamassa Kohti kaksitahti-Suomea? -hankkeessa. Hankkeessa tutkitaan laadullisen seurantatutkimuksen keinoin Postista yt-neuvottelujen kautta työttömäksi tai eläkkeelle siirtyvien ihmisten elämäntilanteita sekä niissä ajan kuluessa tapahtuvia muutoksia ja siirtymiä.

Laadullinen seurantatutkimus tarttuu ajan, muutoksen ja erilaisten siirtymien tarkasteluun niin yksittäisten ihmisten kuin yhteiskunnan tasolla. Se merkitsee tutkimusotetta, jossa ”kuljetaan tutkimukseen osallistujien rinnalla” tietyn aikajakson verran, meidän hankkeessamme noin 2–3 vuoden ajan. Laadullinen seurantatutkimus merkitsee nimensä mukaisesti seurantaa, jota tehdään monella aikapolulla ja monirytmisesti.

Laadullisen seurannan avulla on mahdollista tavoittaa erilaisia toisiinsa limittyviä aikapolkuja.

Yhtäältä on olennaista tarkastella yhteiskunnan aikaa ja makrotason muutoksia, erilaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia keskusteluja sekä näiden pohjalta muotoutuvia diskursseja. Toiseksi seurataan yksittäisen ihmisen elämän aikapolkua, erilaisia ajallisia siirtymiä ja työelämän ja eläköitymisen kysymyksiä juuri kyseisen ihmisen elämässä ja arjessa. Kolmanneksi laadullisessa seurannassa otetaan huomioon myös tutkimuksen aikapolku, mihin kohtaan aikaa me tutkijoina sijoitumme tarkastelemaan tutkimusaihettamme, ja millaisen matkan teemme tutkimuksessa mukana olevien henkilöiden kanssa. Tutkimusorientaatiossamme nämä kolme aikapolkua risteytyvät ja tuottavat rikasta ja moniäänistä kuvaa tämän päivän yhteiskunnasta.

Olen aloittamassa hankkeessamme toista rekrytoinnin aaltoa. Astuessani tutkimuskentälle, mielessäni risteilee paljon kysymyksiä. Missä kohtaa omaa aikapolkuaan ihmiset ovat tavatessani heidät ensi kertaa? Kuinka kauan aikaa irtisanomisesta on kulunut, millaisia odotuksia heillä on tulevaisuudesta? Miten henkilöt kokevat työttömyyden ja työllistytäänkö uudelleen? Miltä irtisanominen tai työttömyys tuntuvat, kun niitä arvioidaan jonkun ajan kuluttua? Avaako muuttunut elämäntilanne uusia mahdollisuuksia, luoko se vapauksia vai asettaako se rajoitteita, joista on vaikea selvitä eteenpäin? Entä millainen siirtymä eläköityminen on irtisanomisen kautta koettuna?

Seuranta-aineiston rikkaus on sen kertyminen ajassa: millaista liikettä ja muutosta tapahtuu osallistujien elämäntilanteissa ja selonteoissa seuranta-aikana?

Useiden haastatteluaaltojen aikana kertyykin monia ajallisia kerroksia elämänhistoriallista aineistoa ja liikutaan erilaisten aikapolkujen ja aika-paikka-suhteiden maastossa. Tutkimuksen teko itsessään merkitsee ajallista prosessia, jonka kuvaaminen on yksi tutkimuksen tuloksista.

Ihmisten seuraaminen ajan kuluessa asettaa haasteita sekä tarjoaa mahdollisuuksia. Aineistoa koostuu matkan varrella runsaasti, mikä edellyttää hyviä aineistonhallinnan käytäntöjä. Tämän lisäksi tutkijalla on tarpeellista olla mielessään jo tutkimuksen alkuvaiheissa teoreettisia käsitteitä joita kehitetään sekä täsmennetään edelleen samalla kun seurataan, mitä ihmisten elämässä on meneillään. Seuranta-, aineistonkoostamis- ja analyysiprosessi limittyvät toisiinsa ja niitä kuljetetaan samanaikaisesti eteenpäin. Seurattavien muutosten luonne sekä ymmärrys analyyttisista käsitteistä täsmentyvät ajan kuluessa uusilla yhteydenotto- ja haastattelukierroksilla. Seurantahaastatteluissa voi arjen tapahtumien seurannan lisäksi esittää tarkentavia kysymyksiä ja testata aiemman aineiston pohjalta syntyneitä tulkintoja. Tämä piirre tekee laadullisen seurannan analyysista kiehtovan jatkumon.

Laadullisen seurannan menetelmä on vaativa, mutta sen avulla on mahdollista tuottaa hyvin rikasta kuvausta tämän päivän monesti rikkonaisista työelämäpoluista. Tämän tavoitteen lisäksi pyrimme hankkeessamme kehittämään laadullisen seurannan analyyttisiä välineitä.

Ajallisuuden ja muutoksen analysointi ja kuvaaminen haastaa perinteisiä tapoja tehdä tutkimusta.

Näen, että laadullisen seurantatutkimuksen tekeminen edellyttää minulta rohkeutta, pitkäjänteisyyttä ja pyrkimystä katsoa yhteiskuntaamme ikään kuin ulkopäin. Tartun innostuneena tähän haasteeseen.

Kirjoittaja

Elisa Virkola

YTT Tampereen yliopisto