Tangoa Hopeajoelta Lemmenjoelle

FT, dosentti Alfonso Padilla kirjoittaa kirjan suomalaisen tangon historiasta. Tutkimuksen tarkoituksena on luoda kokonaisvaltainen kuva suomalaisesta tangosta.

”Yleensä kun puhutaan suomalaisesta tangosta, puhutaan Toivo Kärjestä. Haluan tutkimuksessani laajentaa tangomaisemaa, sillä esimerkiksi nykykansanmusiikissa, jazzissa ja fuusiomusiikissa käytetään paljon tangoa.”

Kirjan keskiössä on tangon historia ja sen yhteiskunnallinen ja kulttuurinen ulottuvuus, tekstien ja musiikin tyylikehityksen analyysi. Tätä varten Alfonso Padilla aikoo kuunnella analyyttisesti ja aikajärjestyksessä kaikki levytetyt suomalaiset tangot. Urakkaa riittää, sillä erillisiä nauhoituksia on arviolta 3500–4000 kappaletta. Padilla tarkastelee tangon esiintymismuotoja suomalaisessa musiikissa, roolia teatteri- ja elokuvataiteessa sekä YLE:n ohjelmapolitiikassa.

Padilla kirjoittaa kirjan sekä espanjaksi ja suomeksi. Hän haluaa kirjoittaa yleistajuisesti, niin että jokainen voi ymmärtää mistä kirjassa puhutaan.

”Tango on aiheena lähellä ihmisiä. Miksi kirjoittaisin niin, että sitä on vaikea ymmärtää? Yleistajuisesti kirjoittaminen ei kuitenkaan laske tutkimuksen tieteellistä pätevyyttä”, Padilla muistuttaa.

Tutkimuksessa myös pohditaan uusin silmin tangoa kansallis- ja kulttuuri-identiteettinä. Kirja sisältää vertailevaa pohdintaa suomalaisen ja nk. argentiinalaisen tai oikeastaan rioplatalaisen tangon historian kesken. Koska tango on syntynyt sekä Buenos Airesissa että Montevideossa, tutkijoiden piirissä käytetään mieluummin käsitettä rioplatainen tango, mikä tarkoittaa Hopeajoen tangoa.

Nykyinen ilmapiiri ja populismin nousu huolettavat Alfonsoa, joka itse saapui Suomeen vuonna 1975 poliittisena pakolaisena Chilestä.

”Saavuin Suomeen suoraan vankilasta, jossa olin keskitysleirillä ja vankiloissa lähes kaksi vuotta. Suomi antoi minulle mahdollisuuden opiskella, tehdä työtä tutkijana, opettajana ja muissa tehtävissä. Mutta ennen kaikkea Suomi pelasti henkeni. Tämä kirja on kiitollisuuden osoitukseni Suomelle ja suomalaisille.”

FT, dosentti, musiikintutkija Alfonso Padilla sai Koneen Säätiön vuoden 2016 apurahahaussa  100 000 euron apurahan hankkeeseensa Suomalainen tango – Historia, tyylikehys ja merkitys.