Suomea ja kaunokirjallisuutta lääkäreille

Sanoja terveyden tekijöille -hanke tarjoaa Suomeen muuttaneille terveydenhuollon ammattilaisille kirjallisuuspiirejä, joissa luetaan yhdessä kaunokirjallisuutta ja kirjoitetaan.

Terveydenhuollon ammattilaisista on pula, ja heitä toivotaan Suomeen lisää myös maahanmuuton kautta. Suomessa pitää kuitenkin osata toimia suomeksi Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä. Esimerkiksi lääkärin työssä vaatimus kielitaidosta on kova. Pitää ymmärtää potilaan kertoma täsmällisesti ja kyetä itse viestimään vaikeitakin asioita.

Tänä vuonna käynnistynyt Koneen Säätiön rahoittama Sanoja terveyden tekijöille (Sotete) -hanke tarjoaa Suomeen muuttaneille terveydenhuollon ammattilaisille uusia luovia kielen ja kulttuurin oppimisen tapoja kursseilla, joilla luetaan yhdessä tarkasti kaunokirjallisuutta ja tehdään kirjoitusharjoituksia. Kielen oppimisen lisäksi kurssit antavat mahdollisuuden pohtia ja reflektoida kollegoiden ja kirjallisuudentutkijoiden seurassa muun muassa kärsimystä, elämän rajallisuutta ja ruumiillisuutta niin kaunokirjallisuuden kuin omien kokemusten kautta. Hankkeen taustalla on kulttuurisen kielenoppimisen sekä kerronnallisen (narratiivisen) lääketieteen kirjallisuuspiirikäytännöt. Molemmista on hyviä kokemuksia myös Suomessa, mutta niitä ei ole ennen yhdistetty.

Terveydenhuollon ammattilaisten kielikoulutukselle on kysyntää

Sotete-hankkeen pilottikurssi syksyllä 2024 on suunnattu suomea opetteleville lääkäreille. Olimme huolissamme, löydämmekö kurssille tarpeeksi Suomeen muuttaneita lääkäreitä, joilla olisi vähintään B2-tasoinen suomen osaaminen. Kevyen mainostuksen jälkeen sana kurssista lähti kuitenkin kiertämään, sillä kiinnostuksensa kurssia kohtaan ilmaisi yli sata lääkäriä. Lopulta 67 varsinaisesta ilmoittautuneesta valitsimme 13 osallistujaa pilottikurssille.

EU- ja Eta-alueiden ulkopuolella valmistuneen lääkärin pitää osoittaa riittävän hyvä kielitaito sekä kliininen taito ja suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän tuntemus. Kolmivaiheinen laillistamisprosessi sisältää myös käytännön tentin, joka suoritetaan oikeita terveyskeskuspotilaita hoitaen. Laillistamiskokeiden suorittaminen kestää yleensä usein vuosia, keskimäärin kolme vuotta (Suomen Lääkärilehti 47/2021, EU- ja Eta-maiden ulkopuolella valmistuneet lääkärit: Laillistamiskuulustelujen kehitys 2010-luvulla). Myös EU:n alueella valmistuneiden pitää todistaa riittävä suomen kielen taito.

Pilottikurssistamme kiinnostuneiden vyöry sekä perustelut kurssille osallistumiselle osoittavat, että tarvetta omalle ammattiryhmälle suunnatusta kieliharjoittelusta olisi sekä niillä lääkäreillä, jotka valmistautuvat laillistamisprosessin käytännön tenttiin, että niillä lääkäreillä, jotka ovat jo läpäisseet laillistamiskokeet.

Tällä hetkellä Tampereen yliopisto järjestää EU- ja Eta maiden ulkopuolella valmistuneiden lääkäreiden laillistamiskokeeseen valmentavaa koulutusta. Koulutus pyörii kuitenkin lyhytjänteisen hankerahoituksen varassa, ja EU:n alueelta tulleille lääkäreille ei vastaavaa ammatillista kielikoulutusta ole tarjolla. Myös edistyneen tason kielikursseja on niukasti, mikäli kielitaitoaan haluaisi kehittää edelleen laillistuksen vaatiman tason saavuttamisen jälkeen.

Kaunokirjallisuuden kanssa työskentely ei opeta vain kieltä

Syksy näyttänee, miten lääkärit kokevat kirjallisuuspiirien vastaavan suomen kielen oppimisen tarpeeseensa. Osallistujille toteutetut haastattelut ja kurssin taltioinnit pyrkivät selvittämään myös, mitä muuta lääkärit kokevat kursseista saavansa. Paitsi kielellistä osaamista, lääkärin työn menestyksekkääseen hoitamiseen tarvitaan kulttuurista osaamista ja kerronnallista osaamista eli kykyä potilaan kertomuksen kuuntelemiseen ja tulkintaan. Työskentely fiktiivisten kertomusten kanssa ryhmässä tarjoaa ympäristön näiden asioiden harjoitteluun kokemuksellisesti mutta turvassa lääkärintyön painavalta hoitovastuulta.