Saaren kartanon Kesä-Kaivolla: Morag Iles

Kuva: Ruth Gibson

Tohtoriopiskelija Morag Iles analysoi väitöskirjassaan Analysing Artist Residencies in Scotland: What impact do residencies have on individuals’ artistic practice?(työnimi) residenssien vaikutuksista taiteilijoiden toimeentuloon, työskentelyyn ja taiteen harjoittamiseen. Iles kertoo Irmeli Kokon haastattelussa tutkimuksestaan ja siihen liittyvistä haasteista.

Miten päädyit aloittamaan tutkimuksen taiteilijaresidensseistä?

Tutkimusaiheen ovat kehittäneet yhteistyössä kolme residenssijärjestöä Skotlannissa: Bothy Project, Cove Park ja The Work Room.  Glasgow’n yliopisto (taideakatemia Glasgow School of Artin tuella) johti kunkin organisaation edustajien kanssa haastatteluprosessia, jonka seurauksena minut valittiin tutkijaksi. Tutkimusta rahoittaa skotlantilainen taiteen ja humanististen tieteiden jatko-opiskelulaitos Scottish Graduate School of Arts and Humanities (SGSAH), joka kuuluu Yhdistyneen kuningaskunnan taiteen ja humanististen tieteiden tutkimusneuvostoon (Arts and Humanities Research Council, AHRC).

Ennen kuin minut valittiin filosofian tohtorin tutkijaksi hankkeeseen, työskentelin freelance-tuottajana ja projektipäällikkönä. Näissä rooleissa työhöni kuului residenssipaikkojen varmistaminen taiteilijoille sekä residenssiohjelmien johtaminen osana Meanwhile Spaces -projektia, joka tuo tilapäisesti tyhjiä tiloja tuottavaan käyttöön.

Mikä on ollut haastavinta residenssitutkimuksessasi? 

Residenssitutkimuksessani on ollut kolme suurta haastetta. Ensinnäkin navigoiminen nykyisessä poliittisessa ideologiassa, joka rinnastaa arvon ja vaikutuksen kasvuun ja tuottavuuteen. Miten puemme sanoiksi ja keskustelemme residenssikokemusten eduista, jotka ovat usein epälineaarisia ja epähierarkkisia, tavoitteiden ja tulosten ohjaamassa yhteiskunnassa? Miten voimme esittää huolenpidon, hitauden ja epäonnistumisen käsitteitä samaan aikaan sekä tärkeinä että vaihtoehtoisina kasvulle ja tuottavuudelle? Toisena haasteena on ollut löytää sopiva kieli ja muoto tutkimuksen tulosten välittämiseksi hankkeeseen osallistuville useille sidosryhmille. Kolmas haaste on se, että jokainen residenssiorganisaatio, jonka kanssa työskentelen, tarjoaa ainutlaatuisen residenssikokemuksen. Siksi minun on täytynyt varmistaa, että käyttämäni tutkimusmenetelmät ottavat huomioon jokaisen residenssin yksilöllisyyden ja edustavat residenssimahdollisuuksien monimuotoisuutta.

Miten ja kenelle tutkimuksestasi on hyötyä?

Tutkimukseni tavoitteena on kehittää arviointikehys, jolla voidaan tukea residenssijärjestöjä niin, että ne voivat kuvata taiteilijoiden residenssikokemuksia laajemmin kuin niitä pystytään välittämään ”mitattavissa olevilla tuloksilla”. Tällaisen työkalun kehittäminen asettaa taiteilijoiden kokemukset etusijalle ja kannustaa ja tukee taiteilijoita pohtimaan tarpeitaan ja miettimään eri residenssimallien tarjoamia mahdollisuuksia.

Projektin juurruttaminen akateemiseen maailmaan tuo lisää tietoa kasvavalle residenssitutkimusalalle. Keskittymällä yhden maantieteellisen alueen eli Skotlannin residensseihin voin alkaa kartoittaa, miten residenssit vaikuttavat taiteilijoiden toimeentuloon, työhön ja käytäntöihin. Tällainen näyttö auttaa skotlantilaisia päättäjiä ymmärtämään, mikä residenssien rooli on nykytaiteen tekemisessä Skotlannissa.

Irmeli Kokko