Tarinat ja julkaisut

Saaren kartanon residenssi

16.12.2021

Saaren kartanon Kesä-Kaivolla: Leena Kela

Kuva: Ilkka Saastamoinen

Millaisia uusia toimintamuotoja pandemian aikana on otettu käyttöön Saaren kartanon residenssissä? Toiminnanjohtaja Leena Kela kertoo Irmeli Kokon haastattelussa ratkaisuista, joiden avulla residenssitoimintaa on voitu jatkaa lähes täysipainoisesti.

  • Kotiresidenssissä taiteilija ei matkusta fyysisesti Saaren kartanolle, vaan työskentelee residenssijakson ajan kotoaan.
  • Hybridiresidenssillä tarkoitetaan residenssijaksoa, jossa osa residenssiläisistä on fyysisesti Saaren kartanolla ja osa puolestaan työskentelee kotiresidenssissä.
  • Verkkoalusta on kommunikaatioväline ja työtila, joka kokoaa residenssitaiteilijat yhteen riippumatta siitä missä he ovat ja mahdollistaa heidän keskinäistä ajatustenvaihtoa ja jakamista.
  • Etämentoroinnissa taiteilija ja mentori tapaavat toisiaan kaksi kertaa residenssijakson aikana. Mentori tukee ja sparraa mentoroitavaa tämän taiteellisessa työssä, taiteellisen ajattelun kehittymisessä sekä muissa ammatillisissa kysymyksissä.

Keväällä 2020 taiteilijoiden matkustaminen ja sen seurauksena kansainvälinen residenssitoiminta pysähtyivät miltei kokonaan. Leena Kela, olet itse taiteilija ja myös Saaren kartanon residenssin toiminnanjohtaja. Kansainvälisillä residensseillä on ollut tärkeä rooli liikkuvuuden ja taiteellisen työn mahdollistajana, erityisesti kuvataiteilijoille. Millaisia muutoksia pandemian aikana on syntynyt?

Kuten kaikkialla muuallakin, myös Saaren kartanon residenssissä olimme aivan uuden tilanteen edessä koronapandemian käynnistyessä. Kansainväliset residenssitaiteilijat palasivatkin kotimaihinsa kesken residenssijakson. Jatkoimme toimintaa kotiresidenssien muodossa. Siitä eteenpäin olemme toteuttaneet residenssijaksot hybridimuodossa. Taiteilijat, joilla on matkustukseen tai muita koronaan liittyviä rajoituksia, työskentelevät kotiresidensseissä. Muut kyseisen jakson taiteilijat ja tutkijat ovat fyysisesti läsnä Saaren kartanolla. Meillä on viikoittaisia yhteisiä online-tapaamisia, jonka lisäksi kannustamme residenssiläisiä pitämään yhteyttä sekä jakamaan ideoita ja ajatuksia residenssin verkkoalustalla Slackissa. Jokaisen kahden kuukauden työskentelyjakson päätteeksi olemme keränneet palautetta residenssikokemuksista ja kehittäneet niiden pohjalta hybridiresidenssiä entistä toimivammaksi. Olemme muun muassa panostaneet residenssijakson alun tutustumiseen ja ryhmäytymiseen, koska hybridiresidenssissä se ei tapahdu samalla tavalla kuin residenssiläisten ollessa fyysisesti samassa paikassa ja jakaessaan arkeaan toistensa kanssa.

Heti pandemian alussa teimme linjauksen, että emme peru myönnettyjä residenssejä. Joissain tapauksissa, erityisesti isompien ryhmien kohdalla, siirsimme heidän toiveestaan residenssijakson seuraavaan vuoteen. Koska meillä oli mahdollisuus tarjota kotiresidenssiä vaihtoehtona fyysiselle residenssille, oli meillä mahdollista jatkaa toimintaamme melkein täysipainoisesti. Tänä syksynä käynnistimme kotiresidenssien palvelumuotoiluprojektin, jotta voisimme entistä paremmin tunnistaa residenssiläisten tarpeita ja vastata niihin. Kun koronapandemia toivon mukaan pian hellittää ja kansainvälinen toiminta on jälleen mahdollista ja luotettavaa, tulee kotiresidenssi kuitenkin todennäköisesti pysymään meillä keinona tarjota residenssimahdollisuus myös heille, jotka eivät esimerkiksi fyysisistä, perhetilanteeseen liittyvistä tai poliittisista syistä kykene työskentelemään toisessa maassa. Kotiresidenssit ovat meille keino vahvistaa residenssin saavutettavuutta.

Monelle residenssijakso pandemian keskellä, on se sitten tapahtunut fyysisesti Saaressa tai etänä kotiresidensseissä, on tarjonnut edes pienen hengähdystauon ja mahdollisuuden vuorovaikutukseen kollegoiden kanssa kaiken koronaepävarmuuden keskellä. Myöskään residenssiin sisältyvän työskentelyapurahan merkitystä ei voi vähätellä tilanteessa, jossa monelta peruuntuivat vuoden tai jopa kahden ajalle sovitut työkeikat ja -tehtävät.

Saaren kartanon residenssissä on tärkeää tarjota työrauhaa ja tukea taiteelliseen työhön ja tutkimukseen. Kokosimmekin joukon mentoreita, eri taiteen alojen pitkän linjan ammattilaisia, joilta residenssiläiset voivat saada etämentorointia residenssijaksonsa aikana. Tämä toimi myös keinona verkottua varsinkin sellaisina ajanjaksoina, jolloin fyysiset tapaamiset olivat rajoitettuja.

Nyt kun matkustaminen on uudelleen käynnistymässä millaisena residenssien tulevaisuus näyttäytyy sinulle, taiteilijana ja residenssitoimijana?

Kansainvälinen matkustaminen on muuttunut monille meille länsimaiden asukkaille itsestään selvästä ja nopeasta liikkumisen tavasta mutkikkaammaksi ja kyseenalaisemmaksi. Nyt kun vastaan tähän kysymykseesi Glasgow’n ilmastokokouksen aloituspäivänä ja kesken kolmepäiväisen junamatkan Cove Park -residenssiin Skotlantiin, en voi olla ajattelematta, että muutos on entistä välttämätöntä myös residenssikentällä. Kansainvälisyyden ja residenssien merkitys ei tule katoamaan – päinvastoin – mutta eri sektoreilla tapahtuva kestävyysajattelu on osa myös residenssien tulevaisuutta ja selviytymistä. Saaren kartanon residenssissä olemme esimerkiksi jo muutaman vuoden ajan tukeneet residenssiläistemme hidasta matkustamista korvaamalla matka- ja majoituskulut, kannustamalla pysähdyksiin matkan aikana sekä tarjoamalla työskentelyapurahaa, mikäli matka residenssiin kestää viikon.

Omassa taiteellisessa työssäni koronan aiheuttama pysähtyminen ja matkustusrajoitukset näkyivät tekemisen tavan muutoksina. Olen performanssitaiteilija ja teokseni ovat pääasiallisesti aina tapahtuneet elävän yleisön edessä ja työskentelen paljon kansainvälisesti. Esiintymisten peruunnuttua aloitin videoteossarjan ja se tuntuu todella innostavalta ja mielekkäältä muutoksesta tekemisessäni. Parin viime kuukauden aikana olen voinut palata myös liveteosten tekemisen pariin. On ollut ihana palata yleisön eteen, siitä saa niin valtavasti voimaa!

Minulle taiteilijana lentämisen vähentäminen tarkoittaa vähemmän kansainvälisiä matkoja, mutta toivottavasti sitäkin merkityksellisempiä ja tarkkaan harkittuja kansainvälisiä projekteja, joihin matkustetaan aina mahdollisuuksien mukaan maata pitkin. Sitä paitsi junamatka on mitä parhainta aikaa ajattelulle ja uusien ideoiden kehkeytymiselle.

Irmeli Kokko