Pitäisikö hakkuita lisätä vai vähentää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?

Osa tutkijoista haluaisi vähentää hakkuita, toisten tutkijoiden mielestä niitä tulisi lisätä. Molemmat perustelevat näkökulmiaan ilmastosyillä. Mikä johtaa näin erilaisiin tulkintoihin?

Viime vuosina sadat tutkijat ovat allekirjoittaneet useita poliittisille päättäjille osoitettuja julkisia tutkijakirjeitä, joiden viesti on osin ristiriitainen.

Euroopan parlamentille tammikuussa 2018 lähetetyssä tutkijakirjeessä argumentoitiin kestävän liian pitkään ennen kuin puiden uusi kasvu ja fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa vältettävät päästöt kompensoivat puiden hakkuiden aiheuttaman hiilinielun pienenemisen. Tämän seurauksena puun energiakäytön todettiin lisäävän ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Marraskuussa 2021 presidentti Bidenille ja kongressin jäsenille lähetetyssä tutkijakirjeessä vedottiin hakkuiden vähentämisen puolesta, jotta metsiin sitoutuisi enemmän hiiltä.

Lokakuun lopussa vuonna 2022 Euroopan komission puheenjohtajalle, Euroopan parlamentin puhemiehelle ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle lähetetyssä tutkijakirjeessä todettiin, että kestävästi hoidetuista metsistä hankittu puu on hiilineutraalia, puutuotteet tuottavat useita ilmastohyötyjä ja puuenergia on metsätalouden ja -teollisuuden sivutuote. Tällä perusteella tutkijakirjeessä pääteltiin, että ilmastoviisaassa metsätaloudessa hakkuita tulisi lisätä tuotteiksi ja energiaksi jopa niin paljon, ettei metsien hiilivarasto kasva.

Vetoomusten perusteella hakkuita pitäisi siis sekä lisätä että vähentää ilmastosyistä. Tämä hämmentää julkista keskustelua ja päätöksentekijöitä. Mistä ristiriidat kumpuavat?

Hakkuut ja Pariisin sopimuksen tavoitteet

Pariisin sopimuksen tavoitteisiin pääsemiseksi maailman tulee olla hiilineutraali muutaman vuosikymmenen sisällä ja sen jälkeen nielujen on oltava päästöjä suuremmat. Tämä edellyttää jatkuvaa, samanaikaista ja nopeaa päästöjen vähentämistä ja nielujen kasvattamista. Miten hakkuiden lisääminen tai vähentäminen sopii tähän yhtälöön?

Hakkuiden lisäämistä puoltaa tarve vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä mahdollisimman paljon ja nopeasti, ja puulla voidaan korvata fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Pitkällä aikavälillä puu on käytännössä varmasti ilmastoystävällisempi vaihtoehto kuin fossiilisten raaka-aineiden käyttö.

Hakkuiden lisääminen kuitenkin pienentää metsien hiilinielua lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä niin merkittävästi, että sen seurauksena nettopäästöt ilmakehään lisääntyvät.

Näin tapahtuu, koska hakkuiden lisäyksen seurauksena puutuotteisiin sitoutuva hiilimäärä ja puun käytön avulla vältetyt fossiiliset päästöt eivät riitä kompensoimaan metsien hiilinielun pienenemistä. Tähän päätelmään tulimme kesäkuussa 2022 julkaistussa kirjallisuuskatsauksessamme, jossa tarkasteltiin boreaalisen ja lauhkean vyöhykkeen metsien hakkuita ja niiden vaikutuksia metsien hiilinieluun 100 vuoden aikana usean eri tutkimuksen perusteella.

Pitäisikö hakkuita siis lisätä vai vähentää?

Tilanne on kimurantti. Nettopäästöt ilmakehään pienenevät lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä hakkuita rajoittamalla mutta pitkällä aikavälillä hakkuita kasvattamalla. Miten siis saadaan aikaan nettopäästöjen väheneminen sekä lyhyemmällä että pidemmällä aikavälillä?

Jos hakkuita rajoitetaan, on nykyistä fossiilisten polttoaineiden käyttöä korvattava muilla vähäpäästöisillä ratkaisuilla kuin puulla ja lisäksi vähentyvän puunkäytön tilalle on löydettävä vähäpäästöisiä ratkaisuja. Jos hakkuita taas lisätään, tulee lisäyksen seurauksena menetetty metsien hiilinielu kompensoida, esimerkiksi lisäämällä teknisiä hiilensidontakeinoja tätä vastaava määrä. Näin ollen ratkaisu nettopäästöjen vähentämiseksi riippuu hyvin pitkälti siitä, miten onnistumme ilmastonmuutoksen hillinnässä metsien ulkopuolella.

Päästöjen kompensoimisen yhteydessä on esitetty hierarkia, jonka mukaan päästöjä tulee välttää, vähentää ja vasta viime kädessä kompensoida. Tämä hierarkia on sovellettavissa myös metsien käyttöön liittyviin kysymyksiin.

Kulutuksen vähentäminen puun käytön tarpeen pienentämiseksi ja nielun vahvistamiseksi tulisi olla ensisijaista. Toissijaista taas olisi suunnata metsien käyttöä sellaisiin pitkäikäisiin puutuotteisiin, joissa hiili säilyy pitkään varastoituneena ja joiden avulla voidaan vähentää mahdollisimman paljon fossiilisia päästöjä. Viime kädessä puunkäytön metsien hiilinielua pienentävät vaikutukset tulisi kompensoida muilla keinoin.

Ilmastonmuutoksen hillinnän ohella keskeistä on pysäyttää luontokato ja sopeuttaa metsät muuttuvaan ilmastoon siten, että metsäekosysteemien luonnollinen toiminta voidaan turvata. Tästä seuraa väistämättä reunaehtoja ilmastokestävälle metsätaloudelle.