Tarinat ja julkaisut Kaivolla-blogi 12.09.2023 Onko vihreän siirtymän hintana kaivoskolonialismi Pohjolassa? Teksti: Saimaa ilman kaivoksia ry Saimaa ilman kaivoksia ry järjestää Koneen Säätiön tuella Maamme Rikkaudet 2023 -tapahtuman Savonlinnassa syyskuussa 2023. Avainsanat kaivos, vedet, vihreä siirtymä, ympäristövastuullisuus Jaa: Maamme rikkaudet -tapahtuma Savonlinnassa 22.–23.9.2023 tarjoaa ajankohtaista tietoa Suomen kaivoshankkeista, kaivoksiin liittyvästä lainsäädännöstä ja ympäristövaikutuksista niin Saimaalla kuin Lapissakin ja antaa tilaa myös kansalaisten kysymyksille ja näkemyksille. Tapahtuman järjestävät poliittisesti sitoutumattomat yhdistykset Saimaa ilman kaivoksia ry ja Rajat Lapin kaivoksille ry yhteistyössä Savonlinnan kaupungin kanssa Koneen Säätiön tuella. Maamme rikkaudet -tapahtuman tarkoituksena on tukea kaivostoimintaan liittyvää yhteiskunnallista keskustelua ja lisätä tutkittuun tietoon perustuvaa tietoisuutta niistä uhkista, joita kaivostoiminta aiheuttaa ympäristölle, etenkin vesistöille, mutta myös puhtaalle ruoalle ja muille elinkeinoille. Tapahtumaan on kutsuttu keskustelemaan asiantuntijoita, tutkijoita, kuntapäättäjiä, kaivosteollisuuden ja muiden elinkeinoelämän osa-alueiden edustajia, kansanedustajia ja kansalaisaktivisteja laajalti elinkeinoelämän eri alueilta. Monipuolista keskustelua kaivoksista ja niiden ympäristövaikutuksista Tapahtumassa etsitään vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Tuleeko Suomesta suurkaivosalue Euroopan tarpeisiin, jos EU:n kriittisten materiaalien ohituskaista toteutuu? Millaisia ympäristövaikutuksia avolouhokset aiheuttavat? Kuinka käy matkailun ja luontaiselinkeinojen jättikaivosten kainalossa? Miksi kaivostoiminnan ja ympäristölakien valvonta on jäänyt kansalaisten vastuulle? Perjantain 22.9. pääesiintyjä on tutkimusprofessori Simon Michaux Geologian tutkimuskeskuksesta. Lauantaina 23.9. puhuvat europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, toimittaja, tietokirjailija Helena Petäistö sekä EU:n rakennerahastoista vastaava hallintojohtaja Tarja Richard. Sirpa Pietikäinen on aiemmin tähdentänyt, että raaka-aineiden käytössä planeetan rajat ovat tulossa vastaan. Tilanne ei ole vuodessa muuttunut parempaan suuntaan: nyt EU valmistelee CRMA-säännöstä (Critical Raw Materials Act) jolla pyritään kasvattamaan niin sanottujen kriittisten raaka-aineiden omavaraisuutta Euroopassa ja varmistamaan niiden riittävä saanti teollisuuden tarpeisiin. Pietikäisen mukaan tämä aiheuttaa merkittävän ympäristöriskin Suomessa, jonne kohdistuu entistä suurempaa painetta perustaa uusia kaivoksia. Edellä mainittujen lisäksi puhuvat myös kansainvälisen Goldman-ympäristöpalkinnon saanut tutkija ja kalastaja Tero Mustonen sekäasiantuntijat Suomen luonnonsuojeluliitosta, LUT-yliopistosta ja Etelä-Savon ELY-keskuksesta. Savonlinna esittää kaupunginjohtaja Janne Laineen johdolla julistuksen, jossa kunta- ja maakuntapäättäjät vaativat Saimaan alueen säilyttämistä malmikaivostoiminnan ulkopuolella. Onko kaivannaisjäteasetus tyhjä lain kirjain? Kaivannaisjäteasetus (190/2013) kieltää yksiselitteisesti ympäristön pilaamisen, mutta siitä huolimatta kaivostoiminta on aiheuttanut Suomessa vakavia ympäristövahinkoja – Talvivaara on tapauksista tunnetuin ja kaikkein räikein. ”Valitettavasti kaikkien nykyisten metallimalmikaivosten altaat ja jätealueet vuotavat”, sanoo yrittäjä Peter Brandt. Hän on ympäristörakenteisiin perehtynyt diplomi-insinööri, joka kertoo Savonlinnan Maamme rikkaudet -tapahtumassa, millaisia ratkaisuja kriittiseen tilanteeseen olisi olemassa, mikäli kaivosteollisuus olisi niihin valmis sitoutumaan. ”Vuodot johtuvat tehottomista ja virheellisistä rakenteista, joita toistetaan myös uusissa, suunnitteilla olevissa kaivoshankkeissa.” Brandtin mukaan toimivia ratkaisuja on olemassa, niitä ei vain ole otettu käyttöön, koska viranomaisilla ei ole tarvittavaa osaamista, ja kaivosyhtiöt tekevät vain vähimmän, mikä vaaditaan. Tuleeko Suomesta suurkaivosalue Euroopan tarpeisiin? ”Eurooppa palaa ja pohjolaa kaivetaan auki ’kestävän kaivostoiminnan’ nimissä. Eikö olisi jo aika tunnustaa tosiasiat ja asettaa luonnon säännöt yhteiskunnan asialistalla ensimmäiseksi?” kysyy Miisa Mink, Saimaa ilman kaivoksia -yhdistyksen puheenjohtaja. Kaivosteollisuuden tuottama informaatio on dominoinut kasvavasta kaivostoiminnasta käytävää julkista keskustelua. Kaivostoiminnan haitat ja vaikutukset ympäristölle ja muille elinkeinoille ovat jääneet taka-alalle samoin kuin keskustelu kulutuksen vähentämisestä ja kierrätyksen kehittämisestä. On tärkeää, että ennen kuin teemme Suomesta suurkaivosalueen Euroopan tarpeisiin, ymmärrämme kaivostoiminnan seuraukset laajemmin. Poliittiset päättäjät ja kansalaiset eivät saa olla vain kaivostoimijoiden tarjoaman tiedon varassa. ”Varsinkin Lapissa tilanne alkaa olla kestämätön ja ristiriitainen: yhtäällä rakennetaan lohijokeen kalateitä, kun toisaalla kaivosteollisuus käyttää samaa jokea viemärinään”, sanoo Mika Merkku, Rajat Lapin kaivoksille ry:n puheenjohtaja. Katso lisää Maamme rikkaudet -tapahtuman sivut Seuraa meitä: Saimaa ilman kaivoksia ryFBInstagramYouTubeRajat Lapin kaivoksille ry Saimaa ilman kaivoksia ry:n (SIK) tavoite on varmistaa, että Suomen lainsäädäntöä muutetaan siten, että se suojelee korvaamattomia luontoalueita ja vesistöjä sekä alueen maanomistajien ja elinkeinonharjoittajien oikeuksia. SIK on aktiivisesti pyrkinyt edistämään rakentavaa ja asiallista kaivostoimintaan liittyvää yhteiskunnallista keskustelua. saimaailmankaivoksia.fi SIK ry:n hallitus: Miisa Mink, yrittäjä ja Saimaa ilman kaivoksia ry:n puheenjohtaja Markku Kankkunen, kasvatustieteen tohtori, ympäristökasvattaja, Saimaa ilman kaivoksia ry:n varapuheenjohtaja Paula Haikarainen, viestinnän ammattilainen, hallituksen jäsen, sihteeri Pirkko Mattila, tutkimusjohtaja, hallituksen jäsen Sonja Särkinen, kestävän kehityksen asiantuntija, hallituksen jäsen Sanna Halabi, hallituksen jäsen Riitta Tietäväinen, rahastonhoitaja