Metsän puolella paljastaa metsiin liittyvää vallankäyttöä 

Uusissa Metsän puolella -hankkeissa tutkitaan valtaa ja tarkastellaan metsää myös muunlajisten silmin. Aloitteen muutosjohtaja Mari Pantsar uskoo, että kestävämpi metsien käyttö on mahdollista, jos politiikassa kuunnellaan tiedettä.

Koneen Säätiön Metsän puolella pyrkii vauhdittamaan metsien käytön kestävyyssiirtymää ja laajentamaan ymmärrystä metsien monista merkityksistä. Hidasteena tälle on vuosikymmenten aikana syntyneet valtarakenteet, joiden myötä poliittisilla päätöksillä kävellään tieteen yli.  

Neljännellä rahoituskierroksella Metsän puolella myönsi yhteensä noin 1,6 miljoonaa euroa yhdeksälle hankkeelle. Monet rahoitettavista hankkeista liittyivät suoraan tai välillisesti metsiin liittyvän vallankäytön paljastamiseen.  

Metsän arvottaminen, tieteellisen tiedon käyttö ja vallan verkosto suomalaisessa metsäpolitiikassa –hanke pyrkii selvittämään, miksi julkisella kritiikillä ja tieteellisellä tiedolla lisähakkuiden ja tehometsätalouden negatiivisista ympäristövaikutuksista on ollut niin vähän vaikutusta suomalaiseen metsäpolitiikkaan. Tapauksena toimii Euroopan Unionin biodiversiteettistrategian ja metsästrategian kansallinen toimeenpano ja niihin liittyvä julkinen keskustelu kuten kiista vanhojen metsien suojelusta. 

Aihe on mitä ajankohtaisin. Tänä kesänä Koneen Säätiö koordinoi tutkijavetoomusta, jossa yli 430 tutkijaa vaati, että hallitus laatii uudestaan – tällä kertaa avoimesti ja tiedeperusteisesti – kriteerit vanhoille metsille, jotka se on sitoutunut hallitusohjelmassa suojelemaan. Lähetimme tästä myös lausunnon valtioneuvostolle. Nykyisellään vanhojen metsien kriteerit on laadittu puhtaan poliittisesti huomioimatta luonnontiedettä.  

Talouskasvuun keskittyvän hallituksen päätös alistaa vanhat metsät hakkuu-uhan alle on taloudellisestikin nurinkurinen. Koneen Säätiön tilaaman selvityksen mukaan 100 000 hehtaarin vanhojen metsien suojelu olisi taloudellisesti paljon kannattavampaa kuin suojelematta jättäminen. Selvityksen laativat tutkijatohtori Johanna Kangas ja emeritusprofessori Markku Ollikainen.   

Ei ole ihme, että Suomella on suuria vaikeuksia saavuttaa lakiin kirjoitettu ilmastotavoite ja luontokato etenee, kun politiikka ohittaa jatkuvasti tieteen viestit.   

Muita vallankäyttöön liittyviä rahoitettuja hankkeita olivat muun muassa Elonkirjon kaupunki. Sen päämääränä on tarjota kaupungeille “vaihtoehtokaavoja”, joiden avulla kaupunkimetsät säästyvät rakentamiselta. Kaupunkimetsät ovat korvaamattoman arvokkaita alueen elonkirjon ja asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Merkittävä osa Suomen viimeisistä luonnontilaisista metsistä sijaitsee kaupungeissa, mutta monet kaupunkien metsäalueille rakentamista osoittavista kaavoista ovat ajastaan jäljessä. Hanke myös osallistaa asukkaita oman elinympäristönsä suunnitteluun.   

Signal Extraction –hankkeessa havainnollistetaan media- ja äänitaiteen kautta ekstraktivismia, jota ihminen kohdistaa muuhun luontoon. Hankkeessa tutkitaan lisääntyvää melusaastetta eri eliölajien välisen kommunikaation näkökulmasta. Maapallon äänimaisema muuttuu jatkuvasti, millä on vaikutusta ekosysteemeihin. Projekti havainnollistaa muunlajisten kuuntelemisen tärkeyttä maailmassa, jossa ei-inhimilliset olennot jäävät usein syrjään ja ihmisen vallan armoille. 

Metsän puolella -aloitteessa uskomme, että kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi tarvitsemme unelmia ja utopioita. Siksipä rahoitettavien hankkeiden joukossa oli myös monitieteinen Metsäkissa2044-hanke. Sen tekijät uskovat, että on mahdollista rakentaa tila, jossa kaikki osapuolet metsän omistajasta kuusitiaiseen ovat tyytyväisiä suomalaisessa metsässä.  

Tämä on tietysti utopia, mutta suuret utopiat on tehty toteutettaviksi. Niin kävi vaikkapa peruskoululle, yleiselle äänioikeudelle tai Musiikkitalon uruille.  

Niin voi käydä myös metsien käytölle – kunhan politiikka kunnioittaa tieteellisiä reunaehtoja. 

Katso lista kaikista Metsän puolella -hankkeista.

Lue lisää Metsän puolella -rahoituksesta.