Mitä voimme oppia marginaalista, miksi marginaali ratkaisee, ja miksi marginaalilla tulisi olla valtaa päättää omista asioistaan.

Alkuperäiskansojen filmifestivaaleilla Skábmagovillla Inarissa, marginaalin virrassa jaetaan kipeitä, hauskoja, surullisia ja eheyttäviä tarinoita alkuperäiskansojen elämästä, heidän omista lähtökohdistaan, näkökulmistaan ja omalla kielellä. Skábmagovat on hyvä esimerkki marginaalin elinvoimaisuudesta ja siitä, miten omakielinen ja omakulttuurinen kerronta ovat elintärkeitä jokaiselle kansalle.

Tänä vuonna Skábmagovilla oli teemana Aotearoan (Uuden-Seelannin) alkuperäiskansan, maoreiden filmit ja myös Suohpanterrorin ja Ylvan Lipn-videoteoksella oli ensi-ilta. Saamelaiset ja maorit, maapallon vastakkaisilla puolilla ovat oman marginaalinsa (valta)virtaa. Marginaalin valtaisien virtojen kohtaaminen on monella tapaa tärkeä kohtaamispiste. Sen vanha saamelainen sananlaskukin tietää: ”Kun monta pientä jokea yhteen laskee, syntyy suuri virta.” Kohtauspaikassa ideoidaan, luodaan, visioidaan, jaetaan, opitaan ja voimaannutaan.

Tapasin maorielokuvantekijöitä ja kerroin heille, miten arktisen alueen talvikansana olemme hyvin riippuvaisia pakkasesta, lumesta ja jäästä. Ilmastonmuutoksen myötä elämämme muuttuu nyt tässä hetkessä ja tiedämme, että muutos nostattaa merenpintaa toisella puolen maailmaa Tyynellä valtamerellä. Saaret, luonto, kansat ja kulttuurit ovat vaarassa kadota iäksi merenpinnan nousun myötä. Muutos murtaa sydämeni, enkä kestä ajatella, että elämämme perusta muuttuessaan muuksi tuhoaa toista toisaalla.

Yli vuosi sitten osallistuin Run for your life -ilmastoperformanssiin ensimmäisenä juoksijana. Viestikapulana toimi nyrkin kokoinen pyöreä kivi Jäämeren rannalta. Viestin sanomana oli saamelaisen kansallisrunoilijan Nils-Aslak Valkeapään runo: ”Ota kivi käteen ja pidä sitä nyrkissäsi, kunnes se alkaa sykkiä, elää, puhua ja liikkua.”

Viestikivi kulki 1000 ihmisen kädestä käteen yli 4000 km Kiirunasta Pariisiin YK:n COP21 -ilmastokokoukseen ja se osallistui kaksi viikkoa kestäneisiin neuvotteluihin Marshallinsaarten edustajan kanssa. Kokouksen jälkeen viestikivi jatkoi matkaansa Marshallinsaarille vahvistamaan arktisen alueen ja Tyynen valtameren yhteyttä, sillä sama vesi virtaa kaikkialla, kaikki on suhteessa toiseen eikä mikään ole irrallista, emme me, eivät he, eivätkä nuo.

Kun kerroin maorielokuvantekijöille, että Run for your lifen viestikivi on jatkamassa matkaansa Aotearoaan, maorinainen katosi ja palasi takaisin kädenkokoisen kiven kanssa, jonka ympärillä oli nauha. ”Ahakoa he iti te matakahi ka pakaru i a au te totara. – Although the wedge may be small I will split the totara.” (suom. iso puu.) Kiven hän antoi minulle tiennäyttäjäksi.

Alkuperäiskansat tuntevat vahvaa yhteenkuuluvuutta ja ovat yhtä suurperhettä. Saamelaisen elämänkatsomuksen mukaan hyvä elämä on sellainen, joka perustuu ekologiselle tavalle elää tasapainossa luonnon kanssa kunnioittaen kaikkea elävää. Samalla tavalla muut alkuperäiskansat ovat eläneet luonnon kanssa yhteiselossa monia tuhansia vuosia. Futuristinen elämänkatsomus on keskeinen osa alkuperäiskansojen perinteistä tietoutta: lainataan, otetaan ja annetaan sen verran kuin tarvitaan.

Alkuperäiskansoilla on ensyklopedinen tietous omista alueistaan. He ovat omien alueidensa parhaita suojelijoita ja takaavat varmimmin alueidensa ekosysteemin kestävän käytön. Alkuperäiskansat muodostavat vain neljä prosenttia maailman väestöstä ja heidän omistamillaan ja hallitsemillaan perinteisillä asuinalueilla sijaitsee maailman monimuotoisuuden merkittävimmät keskittymät. Alkuperäiskansojen perinteiset alueet muodostavat 22 % maailman pinta-alasta, jolla sijaitsee 80 % maapallon monimuotoisuudesta. Monet tutkimukset todistavat, että alkuperäiskansojen hallitsema monimuotoisuus pitää suuria määriä hiilidioksidia puissa ja maassa. Lisäksi monet alkuperäiskansoista harjoittavat hiilidioksidineutraalia tai hiilidioksidinegatiivista elämäntapaa.

Me marginaalissa elämme realiteettia, jossa valta itsemäärätä on toisaalla. Jokainen päivä todistamme rakkaan ja tärkeän katoamista, ja tiedämme, että sitä ei välttämättä voi koskaan enää palauttaa. Tiedämme, että yhden lajin häviäminen on uhka toiselle, koska seuraamme ja todistamme sitä juuri nytkin. Siksi monimuotoisuutta tarvitaan, siksi marginaaleja tarvitaan, sillä jos yksi voi huonosti, se vaikuttaa kaikkeen. Marginaali on tarvittava osa monimuotoisuutta ja se luo ja edistää kaikkien hyvinvointia.

Alkuperäiskansojen omistus- ja hallintaoikeuden vahvistaminen ja alkuperäiskansaoikeuksien turvaaminen ja edistäminen ovat äärimmäisen tärkeitä, jotta alkuperäiskansat voivat suojella maitansa, maapallon monimuotoisuutta ja hidastaa ilmastonmuutosta. Alkuperäiskansamarginaali on itseisarvo, mutta yhtä tärkeä on sen arvo globaalissa valtavirrassa. Marginaali kestävine ratkaisuineen on elintärkeä valtavirralle ja siksi alkuperäiskansoja tulisikin kuunnella ja ottaa mukaan kaikkia koskevaan päätöksentekoon kaikilla eri tasoilla.

Suohpanterror rohkeana tekijänä Koneen Säätiön rahoittaman apurahan aikana työskentelee saamelaisen marginaalin epäkohtien ja ratkaisujen parissa. Miten rakentaa resilienssia marginaalia, oman kansan itsemääräämistä, jonka perustana tulee olla saamelainen perinteinen tietämys ja ekologinen elämänfilosofia? Mitä marginaalinen virta voisi antaa valtavirralle ja miten voisimme tehdä tarvittavan fundamentaalisen muutoksen valtavirrassa? Joka ikinen päivä otan kiven käteeni, kuuntelen sen puhuvan ja virtaan marginaalin virrasta, koska siellä ovat ratkaisut.