Sorry, your browser doesn’t support embedded videos. Tarinat ja julkaisut Hanketarinat 10.06.2026 ”Maailmankaikkeudessa on valot päällä” – Psykedeelitutkimus haastaa naturalistista tiedekäsitystä Tutkija Jussi Jylkkä kuvattuna Mikaelinkirkossa Turussa. Kuva: Emilia Anundi TEKSTI Maaret Launis Jaa: Psykedeeli tarkoittaa kirjaimellisesti tajunnan paljastavaa. Tutkijatohtori Jussi Jylkän työ pyrkii, jos jotakin, olemaan psykedeelistä, siis paljastamaan ihmisen tajunnasta jotakin olennaista. Koneen säätiön rahoittama kolmivuotinen tutkimushanke on nyt ohi, ja se vei Jylkän paitsi lähelle burnoutia, myös lähemmäs jumalaa. Sellainenkin vaikutus voi tieteellisellä tutkimuksella olla. Mistä on kyse? Lohdullisia illuusioita vai elämää muuttavia oivalluksia? Mystisen kokemuksen merkitys psykedeeliavusteisessa terapiassa -tutkimushanke toteutettiin Åbo Akademissa vuosina 2021-2023. Tutkijatohtori Jussi Jylkän johtama projekti toteutettiin filosofien ja psykologien yhteistyönä. Jylkkä itse julkaisi kolmen vuoden projektin puitteissa kymmenkunta tieteellistä julkaisua. Tutkimuksessa koottua materiaalia hyödynsi useampi tutkimusryhmä. Ensimmäinen Jylkän ohjaama psykedeelejä käsittelevä väitöskirja tarkastetaan vuoden 2026 aikana. Tutkija Jussi Jylkkä tulee jyrkän ateistisesta perheestä. Hän kasvoi ajattelemaan, että tieteellistä maailmankuvaa seuraa loogisesti se, että jumalaa tai jumaluutta ei ole. Sitten Jylkkä kasvoi aikuiseksi ja ryhtyi filosofiksi. Vastaan tuli tietoisuuden kova ongelma: tiede ei tavoita subjektiivista tietoisuutta. Voimme tietää koiran tai lepakon fysiologiasta kaiken mahdollisen, mutta emme sitä, miltä tuntuu olla koira tai lepakko. Sokea ihminen voi hallita tiedollisesti kaiken mahdollisen väreihin liittyvän, eikä silti ymmärrä, miltä värit näyttävät. Jos tiede ei voi subjektiivista kokemusta selittää, mistä sitten on kyse, ja miksi sen selittäminen ei käy päinsä? Jylkkä koki ahaa-elämyksen: maailma on olemassa riippumatta ihmisestä, tai kuten Jylkkä asian ilmaisee: “universumissa on valot päällä”. Materialla on pakko olla jokin luonto, jota tiede ei meille paljasta. Ihminen voi tehdä maailmasta havaintoja, mutta tekee niitä aina suhteessa itseensä. “Se vain pamahti. Ei tämä todellisuus ole vain kuollutta materiaa, vaan kaikki on tietoisuutta. Filosofian laitoksella ajatuksiani pidettiin joko triviaaleina tai hulluina”, Jylkkä selostaa. Oivallus oli Jylkälle perustavanlaatuinen. Hän ryhtyi vegaaniksi ja vaihtoi filosofian, “käsitteiden pyörittelyn”, psykologiaan ja ryhtyi tutkimaan tietoisuutta. Omien psilosybiinikokeilujensa myötä Jylkkä kiinnostui yhä enemmän siitä, olivatko psykedeelien käyttäjät kokemuksineen harhaisia, vai olivatko kokemukset itse asiassa yhteensopivia tieteellisen maailmankuvan kanssa. Tämän selvittämiseen Jylkkä haki ja sai rahoitusta Koneen säätiöltä. “En tiedä mistä mielenterveyskriisi johtuu. Mutta ihmisen psyyke on hyvin monimutkainen asia, eivätkä psykedeelit sen ongelmia yksin ratkaise.” Psykedeelit – hopealuoti mielenterveyskriisiin? Jos ihminen kertoo olleensa psykedeelejä käytettyään alienien kanssa Andromedan toisella laidalla, kuten aiemmassa tutkimuksessa on raportoitu, kyse on todennäköisesti harhasta. Mutta jos ihminen tuntee muuttuvansa psykedeelien vaikutuksen alaisena osaksi samaa tietoisuutta syömänsä suklaan kanssa, Jylkkä argumentoi että kyseessä on tosi kokemus. “Suklaa metabolisoituu ihmisen elimistössä ja siitä tulee energiaa, jota aivot käyttävät. Tässä mielessä suklaa kirjaimellisesti on osa ihmisen tietoisuutta. Kyse on lähinnä siitä, miten asia puetaan sanoiksi.” Jylkällä on itselläänkin kokemuksia psykedeelien käytöstä. Hän on tutkinut myös sitä, kuinka monet psykedeelitutkijat ovat kokeilleet itse psykedeelejä. “Peräti 85 prosenttia. Kannabista, joka voidaan myös laskea psykedeeleihin, on kokeillut vieläkin useampi, noin 95 prosenttia. Tutkijoiden ja lehdistön on hyvä panna tämä merkille, ettei suhtautuminen psykedeelejä kohtaan muutu vääristyneen myönteiseksi.” Jylkkä kertoo havainneensa, että erityisesti muutama vuosi sitten psykedeeleistä puhuttiin kuin ne olisivat hopealuoti joka ratkaisee mielenterveyskriisin. Hän itse uskoo, että psykedeelien käyttö lääkkeellisesti mielenterveyden ongelmien hoidossa on yksi ratkaisu monen muun joukossa. “En tiedä mistä mielenterveyskriisi johtuu. Mutta ihmisen psyyke on hyvin monimutkainen asia, eivätkä psykedeelit sen ongelmia yksin ratkaise.” Mitä tulee psykedeelien käyttöön muuten kuin lääkkeenä, Jylkkä tunnustautuu melko liberaaliksi. Jos ihminen ei vahingoita muita, miksi ei saisi tehdä tajunnallaan mitä haluaa, hän kysyy. Samalla Jylkkä muistuttaa, että kaikkien lääkkeellisten aineiden käyttöön liittyy haittavaikutuksia, eikä psykedeelien käyttö ole tässä asiassa poikkeus. Oma asiansa on se, että psykedeelien käyttö on Suomessa rikos. Se vaikuttaa tutkimuksen tekemiseen. Jylkkä vertaa asetelmaa homouden tutkimiseen aikana, jolloin homoseksuaaliset teot oli kriminalisoitu, ja monet homoustutkijat itsekin olivat homoja. ”Laittoman toiminnan, kuten psykedeelien käytön, tutkimus ei itsessään ole väistämättä eettisesti ongelmallista. Tutkimuksessa korostimme tutkittaville, että emme kannusta ketään psykedeelien käyttöön, ja että siihen liittyy riskejä.” Jylkkä kertoo, että tutkimuseettinen lautakunta arvioi kaikki hankkeen osatutkimukset ja hyväksyi ne. ”Kiinnitimme erityistä huomiota tutkittavien anonymiteettiin ja siihen, että tutkimuksesta ei koidu kellekään haittaa. Emme tiedä, vaikuttiko laittomuus esimerkiksi siihen, ketkä tutkimukseen vastasivat, tai vinouttiko se mahdollisesti tuloksia.” Kuva: Emilia Anundi “Tutkimuksessa yritetään vastata suuriin kysymyksiin, kuten siihen, mitä kognitio on, ja miten hyvin voimme itsemme tuntea – aika huonosti.” Jylkkä julkaisi kymmenkunta tieteellistä julkaisua psykedeeleistä kolmen vuoden aikana. Kontroversiaali aihe veti mukaansa, mutta kierrokset kasvoivat sen mukaisesti. “Kyllä siinä alkoi burnout kaiken julkaisemisen jälkeen hiipiä lähemmäs. Viiden kuukauden työttömyys tuli sopivaan saumaan”, Jylkkä naurahtaa. Parhaillaan Jylkkä työskentelee monitieteisessä Transforming AI -tutkimushankkeessa, jossa etsitään vastauksia siihen, miksi Suomen talous ei kasva, vaikka henkistä pääomaa on paljon. Jylkkä jatkaa hankkeen puitteissa sen luotaamista, miten ihmisen tietoisuus toimii, sen rooli kun on esimerkiksi tekoälyn hyödyntämisessä suuressa roolissa. “Tutkimuksessa yritetään vastata suuriin kysymyksiin, kuten siihen, mitä kognitio on, ja miten hyvin voimme itsemme tuntea – aika huonosti.” Yhteystiedot Tutkijatohtori Jussi Jylkkä, jussi.jylkka@abo.fi Sana ’psykedeeli’ tarkoittaa kirjaimellisesti mieltä paljastavaa, ja sillä viitataan joukkoon tajuntaa muuttavia aineita (esim. LSD ja psilosybiini). Nykyneurotieteen valossa kokemamme todellisuus on aivojen luoma malli, joka mahdollistaa selviytymisemme maailmassa. Psykedeelit löyhentävät noita ”todellisuusmalleja” ja mahdollistavat niiden muutoksen.Psykedeelejä on viime aikoina tutkittu mielenterveyden häiriöiden hoidossa, ja niitä käytetään erilaisissa alakulttuureissa esim. itsen tutkiskeluun ja hengellisissä yhteyksissä. Psykedeeleillä on todettu sekä hyviä että huonoja vaikutuksia hyvinvointiin, riippuen käyttötavasta ja -kontekstista. Suomessa psykedeelit ovat laittomia huumeita. Kuva: Emilia Anundi