Tarinat ja julkaisut Kaivolla-blogi 18.05.2016 Bantukieli: kymmenten kielten kirjo Jaa: Bantukielten yliopistonlehtori Lotta Aunio kirjoittaa Kaivolla-blogissa Tansanian kielitilanteesta. Itsenäisen Tansanian ensimmäinen presidentti Julius Nyerere halusi yhdistää kansan ja julisti swahilin kansalliskieleksi, jota käytetään muun muassa alakoulun (primary school) opetuskielenä, parlamentin kielenä ja lingua francana koko maassa. Virallinen kieli on englanti, joka on ylempien asteiden opetuskieli. Virallisesti Tansanian kielitilanne vaikuttaa varsin siis yhteneväiseltä, mutta käytännössä maassa puhutaan noin 120 eri kieltä. Vaikka monet näistä kielistä kuuluvat swahilin tavoin bantukieliin ja siten osa varsin läheistä sukua toisilleen, Tansania on Afrikan maista ainoa, joissa puhutaan kaikkien neljän afrikkalaisen kielikunnan kieliä. Tansanian viimeisimmän virallisen väestölaskennan (2012) mukaan maassa oli noin 45 miljoonaa asukasta, ja kun vuosittainen väestönkasvuvauhti on yli 3 %, on asukkaita nyt jo yli 50 miljoonaa. Tansania väkilukuun tulee siis 3–4 vuoden välein Suomen väkiluvun suuruinen lisäys! Swahili on tunnetuin bantukieli Katukuvaa Tansaniassa hallitsevat swahili ja englanti. Muut tansanialaiset kielet näkyvät katukuvassa lähinnä yksittäisinä pienten yritysten niminä ja satunnaisina aids-valistusjulisteina. Tämä johtuu ainakin siitä, että suurimmalla osalla Tansanian kielistä ei ole virallista kirjoitusjärjestelmää eikä niitä opeteta koulussa. Swahili on ensimmäinen kieli, jota tansanialaiset oppivat kirjoittamaan. Mutta puhuttuina kielinä tilanne on täysin toisenlainen: – Mitä kieltä puhut? – No, kotona Mugumussa äitini puhui minulle ikomaa ja isäni isenjeä. Kavereiden kanssa puhuin myös ngoremea ja nataa. Koulussa opin swahilia ja englantia. Täällä Musomassa minulla on naapureina myös zanakin ja kabwan puhujia, joten niitäkin olen jonkin verran jo oppinut. Monien bantukielten monikieliset ihmiset Suuri osa tansanialaisista on monikielisiä. Koti- ja koulukielten lisäksi tansanialaiset osaavat usein alueensa muita isompia kieliä ja alueelta toiselle muuttaessaan usein opettelevat uuden kotiseudun kielet. Vaikka arkielämässä kielet näyttävät olevan sopuisassa harmoniassa ja tansanialaiset taitavia luovimaan eri kielten kanssa, on vaikea ohittaa sitä tosiseikkaa, että kielet muodostavat myös valtavia esteitä. Nyerere halusi välttää eri etnisten ryhmien väliset selkkaukset, joita naapurimaissa on esiintynyt, nosti swahilin erityisasemaan ja samalla tavallaan hautasi virallisesta käytöstä maan kaikki muut kielet. Tansanian muut kielet huomioitiin virallisesti vasta vuoden 1997 kulttuurijulistuksessa, jossa kehotettiin säilyttämään kieliä muun kulttuuriperinnön rinnalla, ikään kuin historiallisina muistomerkkeinä. Todellisuudessa kuitenkin suurin osa tansanialaisista puhuu edelleen näitä kieliä ensikielenään. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki nämä muiden kielten puhujat käyvät koulunsa vieraalla kielellä: alakoulussa swahiliksi, ja mikäli opintoja on mahdollista jatkaa, vaihtuu yläkoulussa opetuskieleksi englanti. Monesti lapset joutuvat käymään luokka-asteita useampaan kertaan: ensin oppiakseen opetuskielen, sitten seuraavalla kerralla sisällöt. Viime aikoina on kiinnitetty huomiota koululaisten puutteellisiin opiskeluoloihin, esimerkiksi siihen, että oppikirjoja ei ole tarpeeksi tai että opetusryhmät ovat liian suuria, mutta varsin usein unohdetaan se resurssien hukkaaminen, joka johtuu oppilaille vieraasta opetuskielestä. Monilla luokalle jääminen tarkoittaa koulunkäynnin keskeytymistä kokonaan. Tutkimukset osoittavat , että äidinkielellä oppiminen on huomattavasti nopeampaa ja tehokkaampaa. Mutta koulutusmateriaalia ei voida laatia kielille, joille ei ole laadittu kielioppia tai virallista kirjoitusjärjestelmää. Koneen Säätiön rahoittamassa projektissa tutkimme neljää Länsi-Tansanian Maran läänin kieltä (ikoma, nata, isenje, ngoreme) ja laadimme näille vertailevan kieliopin, joka toimii perustana kielten ja niiden kirjoitusjärjestelmien standardoimisessa. Kirjoittaja:Lotta Aunio Bantukielten yliopistonlehtori, Studia Orientalian päätoimittaja Maailman kulttuurien laitos Helsingin yliopisto Koneen Säätiö on myöntänyt joulukuussa 2015 apurahan Lotta Aunion ja työryhmän tutkimushankkeelle Kielellinen variaatio historiallisten suhteiden ja kielikontaktien mittarina: neljän Maran läänin bantukielen kuvaus (Tansania).