Kristiina Drews haluaa nostaa esille käännöskirjallisuuden merkitystä

Suomentaja Kristiina Drews kutsuttiin Saaren kartanon viidenneksi kutsutaiteilijaksi 2017–2018.

Suomentaja Kristiina Drews aloitti viidentenä Saaren kartanon kutsutaiteilijana Saaren kartanon taiteilija- ja tutkijaresidenssissä syyskuussa 2017.  Drews (s. 1952) on työskennellyt aiemmin Saaren kartanossa keväällä 2014 sekä ryhmäresidenssissä kesällä 2009 kääntäjäryhmä Rosetan ateljeekritiikkipajassa.

Drews on Suomen kääntäjien kärkinimiä, ja hän on työskennellyt suomentajana vuodesta 1979. Hän on kääntänyt englannista pääosin taideproosaa – muiden muassa Margaret Atwoodin, Ali Smithin ja Vladimir Nabokovin teoksia. Hänen käännöksiään on julkaistu satakunta, ja lisäksi hän on suomentanut näytelmiä ja musikaaleja, joista noin 10 yhdessä Jukka Virtasen kanssa. Tunnetuimpia näistä ovat Les Miserables, West Side Story, Saturday Night Fever ja The Producers.

Drews aikoo kahdeksan kuukauden kutsutaiteilijajaksollaan paneutua uusiin haasteisiin.

– Kartanon kutsutaiteilijana aion jatkaa suomennostyötäni. Käännän Lucia Berlinin huikeita novelleja, Kamila Shamsien järkyttävän romaanin elämästä terrorismin varjossa ja Willy Kyrklundin runoja, hän kertoo.

Drews on saanut Valtion kääntäjäpalkinnon (1989), Mikael Agricola -palkinnon (1998) ja hänelle myönnettiin Gummeruksen tunnustuspalkinto (2015) englanninkielisen kaunokirjallisuuden ja erityisesti – Saaren kartanolla työstetyn, mahdottomanakin pidetyn – Vladimir Nabokovin teoksen Kalvas hehku suomentamisesta. Hän on aktiivinen kääntämisen puolestapuhuja ja toimija, ja hän on ollut Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton hallituksen jäsen 1990–2006 ja valtion kirjallisuustoimikunnan jäsen 2007–2012 ja 2017–2018.

– Aion myös sopivissa yhteyksissä nostaa esiin käännöskirjallisuuden merkitystä suomalaiselle kulttuurille. Käännöskirjallisuus pitää meidät mukana maailman menossa. Suomen 100-vuotisjuhlavuonna on hyvä muistaa, että kääntäjät ovat olleet rakentamassa maamme kirjallisen kulttuurin kivijalkaa. Menneiden sukupolvien kääntäjät ovat kirjoittaneet maailmankirjallisuuden mestariteokset suomeksi ja tuoneet ne sekä suomalaisten kirjailijoiden että suuren lukevan yleisön ulottuville. Haluan nostaa nykypolven suomentajat näkyville kirjoittajina, kirjojen tekijöinä. Mielessäni väikkyvät kääntäjätapaamiset, kirjastovierailut, poikkitaiteelliset tempaukset, joissa yhtenä elementtinä on suomennettu teksti, Drews pohtii.

– Saaren kartanossa on hyvä olla. Olin siellä residenssitaiteilijana maalis–huhtikuun 2014 ja nautin joka hetkestä. Sain elää unelmieni elämää. Siihen kuuluu metsässä vaeltelu, suomentaminen ja lukeminen. Eläminen omaan tahtiin. Jo parin kuukauden aikana syntyi myös paikallisia kontakteja. Kävin kuntosalilla, talviuimareissa ja hierojalla. Yhteiset hetket muiden residenssitaiteilijoiden kanssa sujuivat ilman paineita. Ympäröivä luonto antoi ajatuksille vapaata tilaa. Sauna lämpeni lähes joka ilta. Saatoin keskittyä olennaiseen, hän jatkaa.

– Kuvanveistäjä Laila Pullinen on sanonut: ”Ihminen ei lakkaa näkemästä unia kauneudesta.” Saaren kartanossa on hyvä uneksia. Näinä aikoina tarvitaan kauneutta, Drews kiteyttää.

Lue täältä Drewsin mietteitä hänen edelliseltä residenssijaksoltaan keväällä 2014

Katso video, jossa Kristiina Drews kertoo käännöstyön tekemisestä: