Uusi ilmastotoiminta.fi-sivusto antaa tunnustusta ilmastotoimijoille, avaimia monipuolisempaan vaikuttamiseen ja haastaa samalla kaikki ilmastoviestijät tekemään samoin.

”Ratkaisevin tekijä ilmasto- ja ympäristökriisin torjumisessa ei ole denialistinen marginaaliryhmä, joka vastustaa ilmastotoimia ja kieltää ilmaston lämpenemisen, vaan suuret massat, jotka uskovat että ilmastonmuutos on tosi ilmiö ja ihmisen aiheuttama, mutta eivät kuitenkaan näe, että itsellä olisi annettavaa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.”

Näin pohtii jyväskyläläinen nuori ilmastovaikuttaja, joka kymmenien muiden ohella on kertonut oman tarinansa Koneen Säätiön tuella rakennetulla Ilmastotoiminta.fi-sivustolla. Sitaatissaan hän kiteyttää ekologisen kriisin ratkaisemisen tärkeimmän haasteen: kriisiä ei kyetä torjumaan ilman suurten ihmisjoukkojen liittymistä mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan.

Ilmastokriisin ja laajemmin ekokriisin sekä niihin kytkeytyvien epäoikeudenmukaisuuksien ratkaisemiseen ja ehkäisemiseen tarvitaan meitä kaikkia. Kaikilla tulisi myös olla helppo pääsy toimintamahdollisuuksia koskevan tiedon äärelle. Yksi ilmastodemokratian toteutumiselle keskeinen ehto on, että tietoa erilaisista vaikutustavoista ja vaikuttamisen työkaluista olisi helposti tarjolla.

Ilmastotoiminta.fi pyrkii rakentamaan monipuolisempia ilmastotoimijarooleja

Ilmastotoiminta.fi-sivusto vastaa edellä kuvattuun tarpeeseen kokoamalla tietoa erilaisista vaikutusmahdollisuuksista yhteen osoitteeseen. Hanketta varten teetettyyn verkkokyselyyn saatujen vastausten mukaan selkeästi yleisin este ilmastotoimintaan eli ilmastonmuutosta ja sen seurauksia hillitsevään yhteiskunnalliseen toimintaan lähtemiselle oli se, etteivät vastaajat olleet onnistuneet löytämään itselleen sopivaa toimintamuotoa. Ilmastotoiminta.fi-sivuston tavoitteena on tehdä näkyväksi ilmasto- ja ympäristötoiminnan mahdollisuuksia ja toimia resurssina itselle parhaiten sopivia ilmastotoiminnan muotoja etsiville.

Sivuilla esitellään laajasti ilmasto- ja ympäristökysymyksiin linkittyviä liikkeitä, järjestöjä, ryhmiä ja yksittäisiä kampanjoita. Lisäksi sivuilla on aktivistien, yhteiskunnalliseen keskusteluun aktiivisesti osallistuvien tutkijoiden ja aktivistitaiteilijoiden haastatteluita, joita julkaistaan pitkin syksyä. Sivustolla esitellään myös erilaisia ilmastotoimijan työkaluja (esim. ”Näin kirjoitat mielipidekirjoituksen”, “Näin teet kuntalais- tai kansalaisaloitteen” tai “Näin otat yhteyttä poliitikkoon ja päättäjään”).

Koronapandemian ilmastotoiminnalle tuomien kokoontumisrajoitteiden vuoksi sivuille luotiin myös alkuperäistä suunnitelmaa enemmän työkaluja verkkovaikuttamiseen. Tarkoituksena on saada ihmiset tuntemaan itsensä tervetulleeksi ilmastoliikkeeseen ja innostumaan erilaisista vaikutusmahdollisuuksista. Sivusto ei suoraan määrittele, millaiseen toimintaan ihmisten tulisi ryhtyä, vaan antaa avaimia omaehtoisen ilmastotoimijuuden rakentamiseen.

On hienoa, että kouluopetuksessa rohkaistaan nykyään aiempaa enemmän yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen ilmastokysymyksissä, eli ilmastokansalaisuuteen. Aikuisten ilmastokansalaisuuden rakentaminen on kuitenkin ulkoistettu yhteiskunnassa edelleen ennen kaikkea pienillä resursseilla toimivalle kolmannelle ja neljännelle sektorille. Yhteiskunnallisesti aktiivinen ilmastokansalainen on avainasemassa ekologisen kriisin ratkaisemisessa, mutta jostain syystä tämä rooli loistaa usein poissaolollaan laajoille yleisöille suunnatussa ilmastoviestinnässä.

Kyselytutkimuksissa ja raporteissa kansalaisaktiivisuutta ei näytetä juuri koskaan edes mainittavan yhtenä vaihtoehtona ilmastotekojen kirjossa, ja ilmastokansalaisuus sekä varsinkin siihen rohkaiseminen näyttävät muodostuneen melkeinpä tabuksi yhteiskunnassamme. Sivuston yhtenä tavoitteena onkin laajentaa kansalaisten roolia ilmasto- ja ekokriisin ratkaisijoina. Ilmastotoimijaroolit kaipaavat monipuolistamista niin asiantuntijoiden, päättäjien, median edustajien kuin toistaiseksi ilmastotoiminnan ulkopuolelle jääneiden kansalaistenkin silmissä.

Ilmastokriisi vaatii rakentamaan yhteiskunnassa vallitsevat hyveet uusiksi

Kestävien kulutusvalintojen rinnalle olisi nostettava vähintään yhtä tärkeäksi hyveeksi moninainen ilmastokansalaisuus. Kun ilmastoviestinnässä ja -uutisoinnissa typistetään yksittäisen ihmisen osa kuluttajavalintoihin, uusinnetaan samalla hallitsevaa epädemokraattista kuvaa perusteettoman kapeasta toimijaroolista. On aika tunnustaa, ettei vahva ja oikeudenmukainen ilmastopolitiikka toteudu ilman vahvaa ja aktiivista kansalaisyhteiskuntaa. Kiitos ilmastolaista, hiilivoimaloiden sulkemisesta, ilmastovaaleista ja paineesta muuttaa valtionyhtiöpolitiikka ilmastoystävälliseksi kuuluu suurelta osin kansalaisyhteiskunnalle.

Toivomme, että sivu rohkaisee yhteiskunnan näkyviä organisaatioita tuomaan myös itse esiin enemmän yhteiskunnallisen ilmastotoiminnan mahdollisuuksia laajoille yleisöilleen. Tämä ei olisi sen enempää poliittinen valinta kuin se, että nyt yhteiskunnallinen ilmastotoiminta on päätetty useimmiten jättää pois ilmastotekojen listauksista. Yhteiskunnan ja planeetan tulevaisuus rakennetaan monilta osin erilaisilla hyveillä kuin mitkä ovat aiemmin olleet ja ovat monilta osin edelleen yhteiskunnissa valloillaan. Uusiin hyveisiin tulisi kuulua eettisellä ja tiedostavalla linssillä maailmaa tarkasteleva aktiivinen ilmastotoiminta.

 

Lämmin kiitos Koneen Säätiölle sekä kaikille haastattelun antaneille ilmastotoimijoille, joita ilman sivun toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista.

Käy tutustumassa ilmastotoimintaan ja -toimijoihin: Ilmastotoiminta.fi

Katso alta Silakkaliikkeen Fatima Verwijnenin videohaastattelu