Tarinat ja julkaisut

17.03.2015

Hyppyjä jäällä, mielessä ja kielessä

”Vaikka en omassa tutkimuksessani tulekaan tutkimaan taitoluistelukatsojien kokemuksia, voitaisiin monet projektini tutkimuskysymyksistä periaatteessa mukauttaa tähänkin tarkoitukseen”

Olin toissa viikolla käymässä isovanhempieni luona synnyinkaupungissani Prahassa. Kyseessä oli iso juhla; isoäitini sai merkittävän kunniamerkin elämäntyöstään lääkärinä. Samaan aikaan Shanghaissa kisattiin taitoluistelun maailmanmestaruuskisat. Isoäitini, joka on suuri taitoluistelun ystävä, istui aamupäivät television ääressä katsellen kisojen eri vaiheita. Yhtenä aamupäivänä istuin siinä hänen seuranaan ja mietin miksi. Miksi minä en nauti taitoluistelun katsomisesta yhtä paljon kuin hän?

Yksi asia, jonka luulen minua estävän nauttimasta taitoluistelusta, ovat kommentaattorit. En nimittäin ymmärrä, mitä he sanovat. Luistelija hyppää ja kommentaattori toteaa: ”Kaksoissalchow.” Tai: ”Kolmoisaxel.” Tai joskus jopa: ”Neloistulppi.” Tunnen nämä sanat, koska olen ne kuullut monta kertaa; ne ovat siis osa kieltäni. Mutta en oikeastaan tiedä mitä ne tarkoittavat. Minulle ne kaikki merkitsevät suunnilleen samaa, eli jonkinlaista hyppyä, jonka aikana pyöritään hurjan nopeasti ilmassa ja sitten tullaan yhdelle jalalle alas. Ymmärrän vain sanojen alkuosat (kaksois-, kolmois– ja nelois-) ja ajattelen luonnollisesti, että mitä korkeampi luku, sitä vaikeampi hyppy varmaan on. Mutta salchowit, axelit ja tulpit ynnä muut ovat minulle hämärän peitossa. Minulla on siis sanat, mutta minulla ei ole käsitteitä, joihin kommentaattori näillä sanoilla viittaa.

Tämä sai minut miettimään yleisemmin kielellisten käsitteiden merkitystä tavallemme jäsentää maailmaa. Siis taitoluistelu sai minut miettimään omaa tutkimusalaani! Projektissani tutkin kielellisten kategorioiden asemaa ihmisten ajattelussa sekä erityisesti niiden vaikutusta siihen, miten havainnoimme ja muistamme näkemäämme. Tutkin tätä kognitiivisin testein, joita koehenkilöt tekevät psykologian laboratoriossa. Koehenkilöt edustavat kolmea eri kieliryhmää: suomea, ruotsia ja tshekkiä. Tarkoitukseni on selvittää, suoriutuvatko näiden kielten puhujat testeistä identtisesti, vai onko heidän välillään eroja, jotka voitaisiin selittää kieliopillisten kategorioiden (esimerkiksi kieliopillisen suvun) erilaisilla ilmenemistavoilla kyseisissä kielissä.

Se mikä aiheessa minua viehättää on, että se liittyy niin moneen elämänalueeseen. Jopa taitoluisteluun. Vaikka en omassa tutkimuksessani tulekaan tutkimaan taitoluistelukatsojien kokemuksia, voitaisiin monet projektini tutkimuskysymyksistä periaatteessa mukauttaa tähänkin tarkoitukseen: Eroaako minun katselukokemukseni kommentaattorin katselukokemuksesta siksi, että me käytämme eri sanoja kuvaillaksemme jotakin hyppyä? Mikäli oppisin taitoluistelutermien merkityksen, syrjäyttäisivätkö nämä käsitteet automaattisesti nykyisen kehittymättömän tapani hahmottaa luisteluhyppyjä? Vaikuttaako katselukokemukseeni se, että esimerkiksi tshekissä vastine sanalle tulppi on kieliopilliselta suvultaan maskuliini, kun taas suomessa se on suvuton? Jos sisäistäisin kaikki asiantuntijoiden käyttämät käsitteet, tulisinko silloin nauttimaan taitoluistelusta enemmän?

Kysyin isoäidiltäni, tietääkö hän kaikkien eri hyppyjen nimet. Hän sanoi: ”Minusta hypyt eivät ole taitoluistelussa niin tärkeitä. Minä pidän sulavan liikkeen katselusta.” Vastaus oli erinomainen. Se sai minut huomaamaan, että olin ehkä vähän perusteettomasti ajatellut käsitteiden vaikutuksen katselukokemukseen olevan yleensä positiivinen. Yhtä lailla uusien käsitteiden sisäistäminen voisi kuitenkin myös haitata esteettistä kokemustani. Ehkä nämä käsitteet pakottaisivat minut hahmottamaan luistelua liikaa yksittäisten teknisten elementtien kautta, jotka veisivät huomioni kokonaisuudesta. Ehkä nykyinen nautintotasoni onkin jo korkein, jonka minä voin taitoluistelua katsoessani saavuttaa.

Tähän kyseiseen asiaan tutkimukseni tuskin antaa vastauksen, eikä se ole tarkoituskaan. Tällaisia tutkimukseen liittyviä mielleyhtymiä on vain hauska pohtia.

Lopuksi otan takaisin sanani, että en nauti taitoluistelusta. Koska nautin kielen ja mielen välisen suhteen pohtimisesta, taitoluistelu tavallaan toi minulle tässä nautintoa.

 

Kirjoittaja

Tomas Lehecka

Filosofian tohtori, kielentutkija Tomas Lehecka sai Koneen Säätiöltä apurahan syksyllä 2014 hankkeeseensa Kieliopillisten kategorioiden vaikutus ajatteluun: Ovatko kaikki allomorfit kognitiivisesti samanarvoisia?