Olemme tehneet kasvien siemeniin liittyvää työtä Ark of Seeds -hankkeessa vuodesta 2007. Hyödynnämme luovuutta kasvien ja ihmiskulttuurien monimuotoisuuden suojelemiseksi ja levittämiseksi. Olemme valinneet Creative Commonsin työmme lisensoimiseen ja levittämiseen koska uskomme, että ihmisyydessä on oikeastaan kyse tiedon uudelleen muokkauksesta. Uskomme, että näin voimme saavuttaa eettisiä ja toteuttamiskelpoisia tuloksia.

Siementen parissa on hauska työskennellä, koska ne ovat fyysisiä, elollisia ja herkkiä mutta samalla erittäin symbolisia.

Hankkeemme on yhdistelmä nykytaidetta, ennakkoluulotonta ja hellää tieteellistä otetta ja uraauurtavaa oikeustieteellistä tutkimusta.

Olemme huomanneet, että luonnonvarojen väärinkäytön ennaltaehkäisemiseen ja lopettamiseen käytetään yhä useammin lainopillisia keinoja. Esimerkiksi kaupunkiviljelyn leviäminen liittyy yhteisöjen kykyyn tunnistaa ja muotoilla omat tarpeensa suhteessa globaaliin muutokseen ja saada käyttöönsä tarvitsemaansa tilaa.

Usein paikallinen yhteisö, johon kuuluu lakimiehiä, filosofeja ja tutkijoita, käyttää vuosia toteuttamiskelpoisten ehdotusten laatimiseen ja julkaisee sitten tuloksensa myös muiden yhteisöjen kopioitavaksi, muokattavaksi ja käytettäväksi. Tämä on uusi suoran demokration muoto, joka ilmentää valtiosta itsenäistä ja sen kanssa ristiriidatonta kansanvaltaisuutta.

Onko kaikilla oikeus turvata ja hallinnoida yleistä etua vai vaaditaanko siihen asiantuntemusta tai tähän tehtävään nimittämistä? Seuraavassa on yleisimpiä havaitsemiamme yhteisen hyvän hallintaa koskevia periaatteita kansanvaltaisuutta koskevista julistuksista:

• Yhteistä hyvää voi hallita kuka tahansa edellyttäen, että hallintaan ei liity minkäänlaista syrjintää, fasismia, rasismia, homofobiaa tai seksismiä, ja että päätöksenteon ja toiminnan prosessit perustuvat aktiivisesti osallistaviin käytäntöihin sekä erityisyyden ja monimuotoisuuden vahvistamiseen ja ovat siksi avoimia.
• Yhteisen hyvän suojeleminen ja hallinta yhteisvoimin on keskeistä yhteiskunnan laadulliselle kasvulle, ja sitä on tuettava erillään voitontavoittelusta ja markkinatalouden logiikasta.
• Tällainen toiminta edellyttää usein yhteistyotä ja jakamista eri taiteen- ja tiedonlajien ja kaikkein ammattiryhmien välillä, jotta saavutetaan vapaa inhimillinen ulottuvuus, jossa yhdessä tekeminen ja ihmisten väliset suhteet perustuvat yhteisölliseen ja ei-kilpailulliseen osallistumiseen, kukin kykyjensä ja mahdollisuuksiensa sekä tarpeidensa ja halujensa mukaisesti.

Olemme tähän mennessä noudattaneet kaikkia näitä kohtia hankkeessamme. Seuraava kysymys onkin: onko kasvien siementen suojeleminen ja jakaminen yhteisen hyvän suojelemista?

”Yhteinen hyvä on mitä tahansa, mitä tarvitaan perusoikeuksien harjoittamiseen ja ilmaisemiseen sekä ihmisen vapaaseen kasvuun. Sen olemassaolo perustuu näiden etujen turvaamisen periaatteeseen sukupolvesta toiseen.

Yhteistä hyvää on hallittava niin, että paikalliset yhteisöt osallistuvat suoraan yhteisen hyvän hoitamiseen ja jakamiseen.

Oikeutta tähän yhteiseen hyvään, omistusoikeudesta riippumatta, on pidettävä kattavana.”

Tämä on oma käännökseni Rodotà-komission ehdotuksesta Italian yksityisoikeuden muuttamiseksi – 14. kesäkuuta 2007.

Mitä tapahtuisi, jos ihmisten oikeutta yhteiseen hyvään rajoitettaisiin lainsäädännöllä? Jos olisi laitonta hankkia elinkeino ja elää sen varassa, miten silloin voisi kunnioittaa lakia?

Nykyisellään kapitalismi näyttää perustuvan jonkinlaiseen valtioiden ja yhtiöiden väliseen salattuun kumppanuuteen, joka on osoittautunut ei ainoastaan kestämättömäksi vaan myös hirviömäiseksi, kuin Goyan maalauksissa.

Tässä esimerkki: voimmeko määritellä ajan yhteiseksi hyväksi, jolla on laaja omistajuus? Voimmeko käyttää vapaa-aikaamme miten itse haluamme? Entä jos verottaja haluaisi kieltää aikapankit tai verottaa niitä? Onko maailman aikapankeissa kyse verojen välttelystä? Vai ovatko ne sittenkin tapa luoda paikallisia synergioita, vahvistaa yhteisöllisyytä ja ratkaista yhteisöjen ongelmia? Tarjoavatko ne ratkaisuja haasteisiin, joita julkinen ja yksityinen sektori kohtaavat köyhyysrajalla elävien yksilöiden ja perheiden auttamisessa?

Tästä seuraa kysymys: onko rakenteellisesti mahdollista, että verottaja tai jokin muu vastaava virallinen taho tunnustaisi sosiaalisen dynamiikan arvon ja hyväksyisi sen hyödyntämisen yhteisöllisyyden ja perustoimeentulon tukemisessa? Miten voisimme rahan sijaan arvostaa yhteistä hyvää?

Olemme valinneet lait yhteisöllisen elämän jakamisen ja sääntelyn perustaksi. Jos ihmisten kyky elää yhdessä arvokkaasti murskattaisiin laeilla, korruption ja valtion välinen etäisyys supistuisi. Itse asiassa aina kun jonkin maan lainsäädäntö opettaa kansalaisille, että selviytyminen riippuu kyvystä valehdella ja tulkita sääntöjä joustavasti, tämä sopimus siirtyy laillisuudesta kohti rikollisuutta.

Siksi tutkin mielelläni säädöksiä yhteistyössä oikeusoppineiden kanssa, jotta voisimme haastaa instituutiot pohtimaan eettisyyttään. Laillisuus ei saisi koskaan haitata toimeentuloa, ja on kaikkien oikeus huolehtia siitä, että yhteinen hyvä on yhtä lähellä jokaista.

Näyttää kuitenkin siltä, ettei sitä riitä kaikelle tai kaikille. Uskomme tietävämme, että yksityisen ja yhteisen edun välistä ristiriitaa ei voi ratkaista.

Oikeastaan tiedämme sen vain kunnes joku onnistuukin sen ratkaisemisessa. Kunnes jokin pieni, rehellinen ja proaktiivisen päättäväinen yhteisö osoittaa mitä tarvitaan, jotta kaikki saadaan mukaan. Silloin toisetkin yhteisöt omaksuvat ratkaisun, muokkaavat sitä itselleen sopivaksi ja soveltavat ja jakavat sitä edelleen, ja ovat yhtä mieltä siitä, että ratkaisu olikin itsestään selvä ja tervettä järkeä.

Tämä teksti on julkaistu Creative Commons 4.0 International -lisenssin mukaisesti.

Alkuperäinen teksti on kirjoitettu englanniksi, lue se täältä.

The Ark of Seeds -taideprojekti nostaa keskusteluun TTIP:n vaikutukset luonnovarojen omistukseen Kattilahalli Helsingin Suvilahdessa toimii areenana The Ark of Seeds -esitykselle ja The Seeds of Future -keskustelulle 27.5. 2016. Panelikeskustelussa keskitytään siementen omistajuuteen ja siiihen, miten TTIP- sopimus vaikuttaa luonnonvarojen omistukseen. Lue lisää