Arabia on kansainvälisen Suomen kieli, juuri nyt. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asuu yli 16 700 arabiaa äidinkielenään puhuvaa henkilöä. Kaksisuuntainen integraatio merkitsee sitä, että kansalaiset auttavat kotoutujaa tulemalla vastaan. Helsingissä järjestetty arabian kurssi edistyneille suomalaisopiskelijoille veti puoleensa yli kymmenen kiinnostunutta opiskelijaa.

Arabia on menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden maailmankieli. Suomen lisäksi arabiaa puhutaan ja ymmärretään pääkielenä yli 20 Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maassa, ja puhujia on yhteensä yli 300 miljoonaa.

Arabia on myös eurooppalainen kieli. Vanhoista kulttuurien välisistä yhteyksistä todistavat lukuisat lainasanat, joita esiintyy erityisen paljon espanjan kielessä, mutta myös kaikissa muissa eurooppalaisissa kielissä. Esimerkiksi suomalaisille rakas juoma kahvi on alun perin saanut nimensä arabian sanasta al-qahwa.

Suomessa tarve arabian osaajille on kasvanut erityisesti vuoden 2015 turvapaikanhakija-aallon myötä. Kyseessä ei kuitenkaan ole ensimmäinen kerta, kun maamme on tekemisissä arabialaisen kulttuurin kanssa: Suomella on pitkät kauppasuhteet useiden arabivaltioiden kanssa, minkä lisäksi moni suomalainen on saattanut kuulla arabiaa esimerkiksi lomareissullaan Egyptin rannikolla.

Silti arabian opiskelumahdollisuudet ovat Suomessa melko rajatut. Tällä hetkellä kielen perusteisiin voi tutustua lähinnä yliopistoissa, avoimissa yliopistoissa ja kansalaisopistoissa. Muutaman vuoden kieltä opiskelleille ei jatkokursseja tahdo enää löytyä. Tätä puutetta paikkasi Koneen Säätiön tuella syksyllä 2016 järjestetty, edistyneille opiskelijoille suunnattu arabian kurssi Helsingissä.

Karaokea ja kahvia

Koneen Säätiön rahoittamalla edistyneiden opiskelijoiden kurssilla hiottiin erityisesti puhekielisyyksien ja niin sanotun standardiarabian välisiä eroja ja nyansseja. Arabian monet murteet ovat nimittäin yksi kielen suurimmista haasteista. Siinä missä standardimuotoa käytetään esimerkiksi uutisissa ja asiateksteissä, pystyäkseen keskustelemaan arabien kanssa on lisäksi opiskeltava puheessa käytettyjä murteita.

Kurssimme palestiinalainen opettaja keskittyi palestiinalaisalueiden murteeseen, joka on lähellä esimerkiksi Jordanian ja Libanonin alueilla puhuttuja murteita. Ansiokkaita arabian kielen oppikirjoja ei ole kovin monia, joten ryhmämme opiskelikin ennen kaikkea sosiaalisen median sisältöjä hyödyntäen. Esimerkiksi viimeisellä kurssikerralla opettajamme veti arabiankielisen karaokeillan Youtube-videosivustoa hyödyntäen. Samalla maistelimme hänen leipomiaan palestiinalaisia herkkuja sekä tietysti arabialaista kahvia.

Kuten tunnettua, kieli on avain kulttuurin ja yhteiskunnan ymmärtämiseen. Keskustelimme kurssilla palestiinalaisalueiden tilanteesta, vieraassa maassa elämisestä, joulun ja muslimien ’id-juhlan viettämisestä. Kokemuksia riitti jaettavaksi, sillä moni kurssilainen oli aiemmin opiskellut tai työskennellyt arabimaassa.

Kurssin jälkeen jokainen meistä on taas askeleen valmiimpi käyttämään arabian kieltä, yhä useammin myös Suomessa. Samalla olemme muokkaamassa suomalaista kieliperintöä. Arabian kielen muotoutumista saksalaisissa ja ruotsalaisissa kaupungeissa on jo tutkittu. Millaista tulee olemaan suomalainen arabia?

Tilastokeskuksen väestötilasto

Suomen Lähi-idän instituutti sai Koneen Säätiöltä 2206 euron apurahan keväällä 2016 teemahaussa Kielten oppimisen tukeminen.