193 700 €

Käihkön johtaman hankkeen suomalais-afganistanilainen työryhmä kysyy esimerkiksi, miten sotiin liittyvät päätökset vaikuttavat ihmisten elämään sukupolvienkin päähän, miten sotaisa aika muovaa meitä, jotka elämme rauhassa, ja miten kriisit kuten ilmastonmuutos vaikuttavat sotien syntyyn. Hankkeessa tarkastellaan Suomen osallisuutta Afganistanin sotaan eri näkökulmista. Lisäksi toteutetaan nuorille suunnattu, kuvitettu tietokirja sodasta ilmiönä ja kiteytetään hankkeen teemat podcast-sarjaksi.

275 000 €

Neliosainen dokumenttisarja syväluotaa sodan, asevarustelun ja asekaupan dramaattisia ja pitkäkestoisia ympäristövaikutuksia. Sota aiheuttaa valtavaa kärsimystä hyökkäysten kohteeksi joutuneille ihmisille, mutta se on myös ihmisten väkivaltaa luontoa kohtaan. Sodan välittömiä luontotuhoja tarkastellaan dokumenttisarjassa Ukrainan sodan kautta ja pitkän aikavälin luontotuhoja Vietnamin sodan kautta. Lisäksi aseteollisuuden ja sodankäynnin asiantuntijat avaavat näkökulmia siihen, onko ekologinen sodankäynti ylipäätään mahdollista. Kaksivuotisella apurahalla tutkijat eri maista tekevät laajaa taustatutkimusta sarjaa varten. Kehittelyn aikana tehdään myös testikuvauksia sekä tuotetaan sarjan käsikirjoitus, pitch deck ja traileri.

417 200 €

Venäjän etniset ja uskonnolliset vähemmistöt ovat joutuneet rintamalle yliedustettuina, mutta länsimaisissa tiedotusvälineissä ja akateemisessa keskustelussa sotaa vastustavia venäläisiä on edustanut lähinnä länsimielinen liberaali oppositio. Monien muslimien mielestä venäläinen propaganda, joka kutsuu muslimeja sotaan, on ristiriidassa muslimeihin kohdistuvan poliittisen vainon ja ihmisoikeusloukkausten kanssa. Hanke selvittää Venäjän moninaisen muslimiväestön eriäviä kantoja sotaan tutkimalla esimerkiksi islamilaisten johtajien julkisia puheita, islamilaisia julkaisuja, blogeja ja somessa käytyjä keskusteluja ja pyrkii näin monipuolistamaan näkökulmia Ukrainan sodan globaaleista kehyksistä.

32 400 €

Gazassa elävien henkilöhahmojen todellisuudessa keskeistä on särkyneen ajan käsite, joka kuvaa sitä, miten poliittinen ja yhteiskunnallinen levottomuus on pirstonut palestiinalaisten historian ja identiteetin. Kirjoittamisen lisäksi Abusharekh tekee yhteistyötä helsinkiläisten pakolaisyhteisöjen ja taideorganisaatioiden kanssa opettamalla tarinankerrontaa ja elokuvantekoa.

387 200 €

Tutkimusta, näyttämötaidetta ja yhteiskunnallista dialogia yhdistävän hankkeen avainteos on Tove Janssonin klassikko Muumipeikko ja pyrstötähti, jonka on nähty käsittelevän toisen maailmansodan kauhuja ja sen jälkeistä ydinsodan pelkoa. Ukrainan sodan myötä pelko maailmansodasta ja jopa ydinsodasta on jälleen aktivoitunut myös Suomessa, ja Israelin ja Hamasin sota on kiristänyt juutalaisten ja muslimien suhteita äärimmilleen. Universaalia pelkoa lisäävät myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat kriisit. Hankkeen tutkimuksellisessa osuudessa tarkastellaan Tove Janssonin juutalaisten ystävien, kuvataiteilija Sam Vannin, valokuvaaja Eva Konikoffin, kääntäjä Maya London-Vannin ja teatterimuusikko Erna Tauron sekä juutalaistaustaisen pakolaisen Kurt Bandlerin elämää ja reaktioita sotaan ja vallalla olevien uhkakuvien pelkoon. Tutkimuksen tuloksena syntyy Janssonin juutalaisten ystävien kollektiivinen biografia, jonka johtoteemana on pelon kokemus ja kohtaaminen. Hankkeen taiteellisessa osuudessa, josta vastaa ohjaaja Mikaela Hasán, tuotetaan jiddishinkielisen käännös Muumipeikko ja pyrstötähti –kirjasta ja siihen pohjautuva uusi näytelmätulkinta kansainvälisenä produktiona. Näytelmän ja siihen liittyvien keskustelutilaisuuksien kautta pohditaan pelon merkitystä nyky-yhteiskunnassa ja tapoja pelon tunteen käsittelyyn ja hallintaan.

34 900 €

Viime vuosien myllerrykset koronapandemiasta Yhdysvaltain ja Kiinan vastakkainasetteluun ovat horjuttaneet perustavasti ihmisten turvallisuudentunnetta. Samaan aikaan turvattomuuden ympärille on rakentunut kasvava globaali bisnes. Kun me pelkäämme, joku hyötyy, Huhtanen tiivistää. Kaiken varalta -dokumenttielokuva kertoo uhkakuvilla ratsastavasta pelkotaloudesta sellaisten ihmisten kautta, joiden työnkuvaan kuuluu olennaisesti pelon, huolen, vaaratietoisuuden ja epävarmuuden synnyttäminen. Dokumenttielokuva tekee absurdin keinoin näkyväksi sen, kuinka pelko alkanut jäsentää arkipäiväämme ja kuinka tulkintaa tulevaisuudesta on alkanut toivon sijaan määrittämään uhka.

425 500 €

Monikriisi viittaa toisiinsa kytkeytyvien ja samanaikaisesti vaikuttavien kriisien verkostoon. Hankkeessa tutkitaan, miten 16–19–vuotiaat nuoret Suomessa ja Marokossa kokevat arjessaan eri kriisien risteytymisen ja millaisia tulevaisuudennäkymiä he hahmottavat. Sosiologiaa sekä kirjallisuuden- ja lukemisentutkimusta yhdistämällä hankkeessa tarkastellaan nuorten kokemuksia erityisesti turvallisuuden (esim. sodat, väkivalta, ääriajattelu) ja kuulumisen (esim. rasismi, vihapuhe, polarisaatio) näkökulmista. Samalla hanke kartoittaa yhdessä nuorten kanssa resilienssin, toivon ja solidaarisuuden mahdollisuuksia. Aineistonkeruu toteutetaan lukupiirien ja kirjoituskilpailujen muodossa marokkolaisissa ja suomalaisissa kouluissa ja järjestöissä.

76 800 €

Videota, sanataidetta ja valokuvaa yhdistävien teosten lähtökohtana on suoja ja turva fyysisenä ja psykologisena tilana sekä ihmisten ja muiden lajien erilaiset suojamekanismit. Ihmisen luomat suojan struktuurit, kuten luolat, pesät, pommisuojat ja turvakodit tarjoavat turvaa uhkia ja sääolosuhteita vastaan. Eläinten suojautumismekanismit voivat puolestaan vaihdella fyysisistä tiloista esimerkiksi naamioitumiseen ja jäljittelyyn. Siinä missä ihmiset kommunikoivat vaaraa usein teknologisin keinoin, kuten ääni- ja valomerkein, voivat muut lajit kommunikoida uhkaa myös hajuin, kemiallisin viestein tai varoitusvärein. Teokset tarkastelevat nykyistä maailmanlaajuisesti epävakaata aikaa ja yhteiskunnan historiallisesti, kulttuurisesti ja poliittisesti muuttuvia käsityksiä turvallisuudesta. Råst työstää projektia Koneen Säätiön ylläpitämässä Saaren kartanon residenssissä syksyllä 2025.