Seireenien laulu -työryhmä

Työstämme Saaren kartanossa Seireenien laulu -nimistä, tanssia ja ihmisäänimaisemia yhdistelevää näyttämöteosta. Residenssissä ovat mukana tanssitaiteilijat Johanna Karlberg, Ella-Noora Koikkalainen, Taru Koski ja Lotta Suomi, äänisuunnittelija Miki Brunou, tilasuunnittelija Bea Tornberg sekä koreografi Heli Keskikallio.

Teos työstää feminiiniä ääntä, ruumista ja tilaa. Se on outojen, merkillisten, feminiinisyyttä kaikuvien ruumiiden maisema ja maasto. Teoksen kantavana elementtinä toimii kuoromainen tilallistuva äänikudelma, joka väreilee läpi ruumiiden ja ravisuttelee olemisen perustaa. Muita lähtökohtia työskentelylle ovat feminiinin ruumiillisuuden muistumat ja utopiat, nesteisyys, linnunluisuus sekä Helene Cixous’n Purkauksia-essee. Teos on inspiroitunut seireeni-myyteistä sekä feminiinin historian kaiuista kurottautuen kohti tulevan feminiiniä.

Saaren kartanossa työstämme laulun, äänen, ruumiin ja liikkeen suhdetta kysyen feminiinisen energian voimaa ja paikkaa maailmassa ja yhteiskunnassamme. Työ pakenee patriarkaalisen sekä fallosentrisen rakenteen luomaa sosiaalista, kulttuurista ja ruumiillista paikkaa feminiinille. Se utopioi olemista ja maailmaa, jossa moninaisuus olisi mahdollista ja jossa erot olisivat muusta kuin toiseudesta tai vastakohtaisuudesta kumpuavia. Feminiini sysätään usein syrjään, sen ei anneta avautua ja tulla olevaksi. Feminiininen usein edelleenkin hiljennetään – tai se hiljentää itsensä, koska se on opetettu siihen. Feminiinin vaientamisen historia on yksi tärkeä motiivi työskentelyllemme. Seireenien laulu tuo kuuluville feminiinin ääntä ja kaikua sekä tekee kriittistä interventiota utooppisuuden ja rakkaudellisen asenteen kautta.