Riikka Maaria Bado

Olen teatterintekijä. Teatteri on minulle maailman tutkimisen ja jäsentämisen väline. Tällä hetkellä kypsyttelen näyttämöteosta työnimellä Cotton Project. Se tutkii kysymyksiä rikkaudesta, köyhyydestä ja globaalista oikeudenmukaisuudesta puuvillan viljelijöiden ja puuvillatuotteiden kuluttajien kautta. Minä olen pumpulissa kasvanut tyttö. Koko elämäni ajan olen pukeutunut puuvillaan ja sitä löytyy myös kotini jokaisesta huoneesta. Makuuhuoneessa peitot, tyynyt ja lakanat. Keittiössä matot ja verhot. Olohuoneessa sohvanpäälliset ja pöytäliinat. Kylpyhuoneessa aamutakki, pyyhkeet, pumpulipallot ja -puikot. Mutta missä on kasvanut pumpuli? Cotton Project on lennättänyt minut Länsi-Afrikkaan. Keväällä 2010 vietin kaksi kuukautta Beninissä ja keväällä 2011 toisen mokoman Burkina Fasossa. Puuvilla on niin Beninille kuin Burkina Fasollekin ensisijainen vientitulojen lähde ja miljoonien ihmisten toimeentulo kietoutuu puuvillantuotannon ympärille. Molemmilla reissuilla vierailin puuvillanviljelijöiden luona ja pyysin heitä kertomaan minulle työstään ja elämästään. Kohtaamiset viljelijöiden kanssa veivät monien ennalta arvaamattomien asioiden äärelle. Sellaisten, joita on pumpulissa kasvaneena tyttönä vaikea ymmärtää. Valmistelin Saaren kartanon residenssissä puuvillan viljelijöistä ja puuvillatuotteiden kuluttajista kertovan dokumentaarisen teatteriesityksen käsikirjoitusta. Näyttämöteos työnimeltään Cotton Project saa ensi-iltansa keväällä 2013 Arctic Reach Ensemblen tuotantona. WWW.ARENSEMBLE.ORG Puuvillantuotannosta kirjoittamani artikkeli: HTTP://WWW.KEPA.FI/UUTISET/8513