Judith Hamann

Tutkimuksen alkuna oli kokoelma kehittymässä olevia kokeiluja, joissa tuotiin yhteen viimeaikaisia kirjoituksia, esityksiä ja ajatuksia hanhista, ja Judith jatkaa nyt meneillään olevaa tutkimushankettaan nimellä ”Goose Apparitions”.

Hanhet liitetään usein ajatukseen ajasta, iästä ja ajattomuudesta tai suhteen muodostamisesta niihin: Islannin harmaaksi hanheksi kutsutuista keskiajan laeista aina siperialaiseen mytologiaan. Ne liittyvät myös kartan tekemiseen, mittaamiseen ja viivoihin sekä vyyhteihin, lankoihin ja labyrintteihin liittyvien käsitteiden hahmottamisen ja käytön kautta myös ajatukseen kietoutumisesta. Hanhet ja niiden muuttoreitit reagoivat hyvin herkästi ilmastonmuutokseen, ja niiden reitit ja levähdyspaikat muuttuvat nopeasti joka vuosi, minkä vuoksi ne joutuvat yhä useammin kontaktiin ihmisten ja ihmisen toiminnan kanssa. Erityisesti valkoposkihanhet hämärtävät ja kyseenalaistavat positivistisia, mekaanisia lähestymistapoja tieteeseen. Kun nivotaan yhteen Darwinin siimajalkaisten tutkimus, ihmeet ja taikuus, tämä kyseinen hanhi on ymmärretty eräänlaisen alkuperän hämäryyden kontekstissa: aika ajoin neitseellisesti lisääntyvänä olentona ja toisinaan kasvina, niveljalkaisena, puhtaana ihmeenä tai ei-elävästä nousevana elämänä.

Saaren kartanon residenssissä aion jatkaa tämän tutkimuksen laajentamista. Lopullisena tavoitteenani on saada valmiiksi pitkä teksti, johon yhdistän äänitallenteita, ja muodostaa näistä säikeistä toisiinsa liittyvä monitieteellinen teos.

Aloitan myös kiinteän äänimedian teoksien kehittämisen kenttä-äänitteille, sellolle ja elektroniikalle, jotka muodostavat osan käynnissä olevaa luovaa tutkimusprojektia, jossa pohditaan romahduksen käsitettä. Tässä työssä käytetään päällekirjoituksia, törmäyksiä, fiktiota ja kumulatiivisia prosesseja, joilla luodaan paikkakohtaisia äänirenderointeja mahdottomista pinnoista ja kuvitteellisista tiloista.

Judith Hamann on Narrmissa/Melbournessa syntynyt säveltäjä ja esiintyjä, joka asuu nykyisin Berliinissä. Tämä ”poikkeukselliseksi australialaiseksi sellistiksi” (The Guardian) ja säveltäjäksi kuvattu taiteilija, joka ”tuhoaa fiktion muusikosta, joka elää ja työskentelee tavanomaisten parametrien ulkopuolella, ja asettaa sen tilalle sarjan sävellyksiä, jotka ovat pohjimmiltaan inhimillisiä” (WIRE) luo teoksia, joihin sisältyy performanssia, sähköakustisia sävellyksiä, paikkakohtaista generatiivista työtä ja mikrotonaalisia järjestelmiä prosessiin perustuvassa luovassa menetelmässä.
Viimeaikaisessa tutkimuksessaan Hamann tarkastelee tärinää ja hyräilyä muodollisina ja intiimeinä kohtaamisina, tutkailee ”romahdusta” generatiivisena kuvitteellisena pintana ja pohtii sekä inhimillisten että ei-inhimillisten kehojen ”demasterointia” siirtokuntakolonialistisen perinnön instrumentaalisissa menetelmissä ja pedagogiikassa.

Judithin töitä ovat aiemmin julkaisseet muun muassa Blank Forms, Black Truffle, Another Timbre ja Shelter Press. Judithilla on esittävän säveltaiteen tohtorin tutkinto Kalifornian yliopiston San Diegon kampuksesta.