Hilja Roivainen - Koneen Säätiö

Olen valmistunut Itä-Lontoon yliopistosta kolmivuotisesta yhdistetystä tutkinnosta kuvataiteen ja erityispedagogiikan kandidaatiksi (2010) ja kuvataiteen maisteriksi maalaustaiteessa (2011, 12 kuukauden täysipäiväinen MA-ohjelma). Öljyvärimaalauksissani olen kuvannut maiseman, muiston ja paikan käsitteitä. Olin PhD in Art History and Theory -ohjelman 1. vuoden jatko-opiskelijana Essexin yliopistossa Englannissa aikavälillä 01.09.2011–30.06.2012. Opintovuosinani Englannissa toimin myös yliopisto-opiskelijoiden avustajana sekä taideohjaajana/opettajana kouluissa ja järjestöissä. Syyskuusta 2012 alkaen olen tehnyt taidehistorian väitöskirjaa Turun yliopistossa, osallistunut näyttelytoimintaan, ohjannut taidetyöpajoja vanhuksille ja nuorille sekä opettanut tutkimukseni pohjalta kurssia Turun yliopiston taidehistorian oppiaineessa.

Tällä hetkellä Koneen Säätiön tutkijastipendin tuella kirjoittamani taidehistorian monografiaväitöskirja ”Utooppinen maisema pohjoismaisessa 2000-luvun maalaustaiteessa” tuottaa sekä taideteoreettisen tulkinnan utooppisen maiseman käsitteestä että visuaalisen analyysin pohjoismaisen nykytaiteen utooppisista maisemamaalauksista. Vertailen kuuden pohjoismaisen taiteilijan 2000-luvulla maalaamia maisemia suhteessa utooppisten (kreik. eu- ja ou-topos, hyvä ei-paikka) maisemien kuvallisiin ja aatehistoriallisiin esitysmuotoihin länsimaisessa 1200–2000-lukujen kirjallisuudessa, maalaustaiteessa sekä taidediskurssissa. Aineistoni 2000-luvun teoksissa utooppinen topos ja maisemakuvan fragmentoituminen määrittelevät maalausten muotoa. Tutkimusmetodini on ikonografis-aatehistoriallinen.

Saaren kartanon residenssijakson aikana 1.11.–31.12.2016 työstän väitöskirjan käsikirjoitusta, josta kirjoitan valmiiksi kaksi lukua. Ensimmäinen luku määrittelee utooppisen topoksen tai moodin läntisen maisemamaalauksen historiassa ja keskeisimmässä utopiakirjallisuudessa sekä syntetisoi Ernst Blochin utopian filosofian maisemametaforia (Toivon Periaate 1959, 1986). Toinen luku analysoi osittain dystopian sävyistä utooppista toposta Anna Tuorin, Petri Ala-Maunuksen, Andreas Erikssonin, Astrid Nondalin, John Kørnerin ja Eggert Péturssonin maisemamaalauksissa.